Meillä täällä Vantaalla roihusi jouluaattonaattona HöngKöngin tavaratalo.
Ketään ei kuollut eikä loukkaantunut onneksi, aineelliset vahingot olivat varmasti mittavat. Ajelimme kehäkolomosta aattona ohi ja vielä puoliltapäivin savua tuprusi.
Onko kyseessä viharikos?!?!?
HöngKönghan on jossain aasiassa, eli ulukomailla??!!
Ehdotan että järjestäydymme rauhanmarssille Tikkuraitille heti ensitilassa! Tai ainakin kohta.
Ehkä. Jos jaksaa.
Mahtavat työtoverini valistivat että HöngKöngin tavaratalo aikoo avata Vantaan Ikean lähelle toimipisteen vuonna 2012. Mikä yhteensattuma!
Ja minähän en mitään vihjaile, nyt on lukijan oma mielikuvitus laukannut jonnekin vakuutuspetosasioihin.
Ja sitäpaitsi tämä kirjoitushan on ihan täyttä fiktaa.
tiistai 28. joulukuuta 2010
tiistai 14. joulukuuta 2010
Oikeuden päätökset näkyviin
Onneksi Tuija Brax lausunnollaan, (jossa haluaisi tuomioistuinten määrää vähennettäväksi), muistutti minua tästä aiheesta josta haluan kirjoittaa.
Haluaisin oikeuden päätökset nettiin. Siis ne julkiset päätökset. Nyt siis päätökset saa oikeudesta hakemalla. Miettikää! Denken Sie!
Tässä taannoin k(a)uppalehdessä oli juttu ikkunayrittäjästä joka oli melkein konkurssin partaalla siitä syystä että toinen yrittäjä oli reklamoinut hänen toimittamistaan ikkunoista (niiden harmaantumisen vuoksi) ja vaati uusia ikkunoita. Koko ikkunayrityksen toiminta jäädytettiin oikeudenpäätöksellä, iso tilaus Venäjälle peruuntui. En muista kaikkia yksityiskohtia. Reklamoitu summa oli siis mitätön ja varojen jäädytys äärimmäinen a liioiteltu toimenpide. Noin niinkuin yksinkertaistettuna.
Lopulta oikeustaistoissa kaikki kääntyi hyvin ikkunayrittäjälle, mutta ISO vahinko oli jo tapahtunut ja terveyskin melkein mennyt.
Tämä kirjoitus herätti minussa oikeudentuntoisena ihmisenä kiivastumista kyseiseen reklamaation tehneeseen yrittäjään ja koska kyseisessä kirjoituksessa ei reklamoinnin tehneen yrittäjän nimeä taikka yritystä oltu mainittu yritin paikallistaa googlea apunani käyttäen missä tuo käräjäoikeuden päätös majailisi. No tutkimukseni johtivat Kauhajoen käräjäoikeudelle.
Sen enempää ei siis selvinnyt, koska nuo päätökset eivät ole netissä.
Työtoverini sitten valaisi minua aiheesta että nuo päätökset saa kyseisestä käräjäoikeudesta. Maksutta voi käydä kansliassa lukemassa. Tai voi tilata maksua vastaan. Julkisetkin siis. MITÄ? Miksi ihmeessä?
Jos siis on julkinen päätös oikeudelta niin eikö olisi kuitenkin kaikkien etujen mukaista jos nuo päätökset olisivat oikeastikin julkisia eivätkä vain Kauhajoen käräjäoikeuden talolla tarkasteltavina virka-aikaan.
Tai vaikka tiistaisin 11.15-11.30.
Tai kerran tuhannessa vuodessa ja silloinkin vain jos pakkasta on 20 grammaa.
Ennen maine oli varjeltava asia ihan ihmisen itsensä toimesta. Nyt voi ihan vapaasti käydä aiheettomia tai aiheellisia oikeuksia ja kukaan ei tiedä mitä puuhaat jos ei ole tarpeeksi kiinnostunut.
Itse olisin halunnut tietää kuka yrittäjä voi olla toiselle yrittäjälle tuollainen susi.
Osaisin varoa kyseistä yrittäjää. Nyt olen tietämätön. Vaikkakaan en autuaan.
Haluaisin oikeuden päätökset nettiin. Siis ne julkiset päätökset. Nyt siis päätökset saa oikeudesta hakemalla. Miettikää! Denken Sie!
Tässä taannoin k(a)uppalehdessä oli juttu ikkunayrittäjästä joka oli melkein konkurssin partaalla siitä syystä että toinen yrittäjä oli reklamoinut hänen toimittamistaan ikkunoista (niiden harmaantumisen vuoksi) ja vaati uusia ikkunoita. Koko ikkunayrityksen toiminta jäädytettiin oikeudenpäätöksellä, iso tilaus Venäjälle peruuntui. En muista kaikkia yksityiskohtia. Reklamoitu summa oli siis mitätön ja varojen jäädytys äärimmäinen a liioiteltu toimenpide. Noin niinkuin yksinkertaistettuna.
Lopulta oikeustaistoissa kaikki kääntyi hyvin ikkunayrittäjälle, mutta ISO vahinko oli jo tapahtunut ja terveyskin melkein mennyt.
Tämä kirjoitus herätti minussa oikeudentuntoisena ihmisenä kiivastumista kyseiseen reklamaation tehneeseen yrittäjään ja koska kyseisessä kirjoituksessa ei reklamoinnin tehneen yrittäjän nimeä taikka yritystä oltu mainittu yritin paikallistaa googlea apunani käyttäen missä tuo käräjäoikeuden päätös majailisi. No tutkimukseni johtivat Kauhajoen käräjäoikeudelle.
Sen enempää ei siis selvinnyt, koska nuo päätökset eivät ole netissä.
Työtoverini sitten valaisi minua aiheesta että nuo päätökset saa kyseisestä käräjäoikeudesta. Maksutta voi käydä kansliassa lukemassa. Tai voi tilata maksua vastaan. Julkisetkin siis. MITÄ? Miksi ihmeessä?
Jos siis on julkinen päätös oikeudelta niin eikö olisi kuitenkin kaikkien etujen mukaista jos nuo päätökset olisivat oikeastikin julkisia eivätkä vain Kauhajoen käräjäoikeuden talolla tarkasteltavina virka-aikaan.
Tai vaikka tiistaisin 11.15-11.30.
Tai kerran tuhannessa vuodessa ja silloinkin vain jos pakkasta on 20 grammaa.
Ennen maine oli varjeltava asia ihan ihmisen itsensä toimesta. Nyt voi ihan vapaasti käydä aiheettomia tai aiheellisia oikeuksia ja kukaan ei tiedä mitä puuhaat jos ei ole tarpeeksi kiinnostunut.
Itse olisin halunnut tietää kuka yrittäjä voi olla toiselle yrittäjälle tuollainen susi.
Osaisin varoa kyseistä yrittäjää. Nyt olen tietämätön. Vaikkakaan en autuaan.
Minuuttia vaille kaksitoista
On ollut hieman kiireitä eikä ole ehtinyt kuin ajattelemaan blogausta. Pyydän anteeksi.
Joissain blogeissa pidetään arvontoja ja kaikkea ihanaa kun on 'saavutettu' joku tietty raja kävijöissä tai jossain muussa. No täytyy nyt katsella mitä keksin, jos keksin. Itseasiassa olen kovinkin tyytyväinen ettei täällä ole paljoakaan keskustelua aiheista, koska se veisi minulta kovasti aikaa, kenties. Tyytyväisenä vain kirjoittelen päättömyyksiäni tänne ilokseni ja ehkä myös muiden iloksi/kiusaksi.
Tyttärellä oli synttärit, ekat kaverisynttärit, viikonloppuna, täytti hurjat viisi (5) vuotta. Oli joukko lapsukaisia täällä leikkimässä. Innostus oli katossa. Laitoin mukulat koristelemaan muffinsseja joihin laitoimme sädetikut palamaan. Oli ongintaa ja sitten pystytettiin prinsessateltta, jonka sankari oli saanut. (Oli muuten halvalla jyskissä.. vähän vajaa 13 euroa) Pari tuntia vierähtää ihan mukavasti tuollalailla. Sisko joskus oli onneksi opastanut että lastenkutsuille kannattaa aina laittaa loppumisaikakin.. Kiitos viisaasta neuvosta siskolleni.
Meille tuli hello kitty kakkuun. Ullanunelmista saa sellaisia makeita (e-he-heh) kakkukuvia tilattua kaakunpäälle. Pitää laitta vuorokautta ennen kakun päälle. Itseasiassa innovoin käyttää niitä reinboun makurahkoja kuohukerman asemesta kakun päälle. Toimi hyvin. Hyvän makuista ja helppo pursottaa ja pysyi hyvänä sen noin vuorokauden. Eikä tarvinnut vatkata, kun inhoan sitäkin niin. Toiseen kakkuun laitoin vielä sellaista mansikkarahkaa päälle kun ne vaniljarahkat pääsi loppumaan sai vaalenpunaiset pursotukset. Kolme 0,6 euron (150g) purkkia riitti hyvin yhteen pieneen kakkuun.
Uuh. Tämähän alkaa muistuttaa sellaista oikeaa kotielämäblogia. No en jaksa nyt välittää lokeroida itseäni taikka tätä blogia.
Laitan tähän kevennykseksi pari linkkiä kivoihin videoihin joita tuossa männäviikolla katselin.
Kannattaa katsoa koko sarjat.
Kasvusta
Rahasta
Joissain blogeissa pidetään arvontoja ja kaikkea ihanaa kun on 'saavutettu' joku tietty raja kävijöissä tai jossain muussa. No täytyy nyt katsella mitä keksin, jos keksin. Itseasiassa olen kovinkin tyytyväinen ettei täällä ole paljoakaan keskustelua aiheista, koska se veisi minulta kovasti aikaa, kenties. Tyytyväisenä vain kirjoittelen päättömyyksiäni tänne ilokseni ja ehkä myös muiden iloksi/kiusaksi.
Tyttärellä oli synttärit, ekat kaverisynttärit, viikonloppuna, täytti hurjat viisi (5) vuotta. Oli joukko lapsukaisia täällä leikkimässä. Innostus oli katossa. Laitoin mukulat koristelemaan muffinsseja joihin laitoimme sädetikut palamaan. Oli ongintaa ja sitten pystytettiin prinsessateltta, jonka sankari oli saanut. (Oli muuten halvalla jyskissä.. vähän vajaa 13 euroa) Pari tuntia vierähtää ihan mukavasti tuollalailla. Sisko joskus oli onneksi opastanut että lastenkutsuille kannattaa aina laittaa loppumisaikakin.. Kiitos viisaasta neuvosta siskolleni.
Meille tuli hello kitty kakkuun. Ullanunelmista saa sellaisia makeita (e-he-heh) kakkukuvia tilattua kaakunpäälle. Pitää laitta vuorokautta ennen kakun päälle. Itseasiassa innovoin käyttää niitä reinboun makurahkoja kuohukerman asemesta kakun päälle. Toimi hyvin. Hyvän makuista ja helppo pursottaa ja pysyi hyvänä sen noin vuorokauden. Eikä tarvinnut vatkata, kun inhoan sitäkin niin. Toiseen kakkuun laitoin vielä sellaista mansikkarahkaa päälle kun ne vaniljarahkat pääsi loppumaan sai vaalenpunaiset pursotukset. Kolme 0,6 euron (150g) purkkia riitti hyvin yhteen pieneen kakkuun.
Uuh. Tämähän alkaa muistuttaa sellaista oikeaa kotielämäblogia. No en jaksa nyt välittää lokeroida itseäni taikka tätä blogia.
Laitan tähän kevennykseksi pari linkkiä kivoihin videoihin joita tuossa männäviikolla katselin.
Kannattaa katsoa koko sarjat.
Kasvusta
Rahasta
torstai 18. marraskuuta 2010
Pelastakaa banaanikärpäset!
Olen jo pitkään miettinyt ryhtyväni toimiin banaanikärpästen puolesta, facebookryhmä ja jotain mielenosoituksia ja banaanikärpästen vapautusrintamanapit.
Banaanikärpäset, nuo maamme hiljaiset, joita käytetään sadoittain, tuhansittain eläinkokeissa. Päivittäin, kautta maailman.
Koko elämänsä eli noin päivän(?) nuo vaatimattomat pienet eläimet joutuvat elämään tavattomissa oloissa ja niille aiheutetaan mutaatioita vain koska niiden geeniperimä muistuttaa kovasti ihmisen perimää.
Viimein muistin taasen aiheen kun aamulla tässä luin otsikon http://yle.fi/alueet/satakunta/2010/11/laaki_ja_vainaa_2136777.html yleltä.Missä menee eläinrääkkäyksen raja, kysytään artikkelissa.
Ja saako korkokengällä tappaa eläintä? Mitä jos käytän varvastossua? Tämä aihekin on tässä viimeaikoina ollut pinnalla. Ilmeisesti jossain USA:ssa on lakialoite jossa eläimiä EI saisi tappaa KORKOkengällä. Ilmeisesti muut kengät käyvät.
No joo, siis olen tässä miettinyt tätä vihreiden ajamaa kaikki-kaupunkeihin-ja-busseihin politiikkaa. Kuinka vihreää se on. On tietenkin ihanaa että sudet ja puput saavat vapaana mellastaa metsissämme,
kunhan eivät tule cityyn nakertelemaan niitä harvoja puita iloksemme.
Ihmiset ahdetaan pieniin yksiöihin kerrostaloihin syömään prosessoitua ruokaa.
Itse en taida jäädä odottelemaan että joku vapautusrintama vapauttaisi minut lähiöhäkistäni, vaan ihan itse taidan lampsia ulos.
Solong!
Pelastetaan (edes) banaanikärpäset!
Banaanikärpäset, nuo maamme hiljaiset, joita käytetään sadoittain, tuhansittain eläinkokeissa. Päivittäin, kautta maailman.
Koko elämänsä eli noin päivän(?) nuo vaatimattomat pienet eläimet joutuvat elämään tavattomissa oloissa ja niille aiheutetaan mutaatioita vain koska niiden geeniperimä muistuttaa kovasti ihmisen perimää.
Viimein muistin taasen aiheen kun aamulla tässä luin otsikon http://yle.fi/alueet/satakunta/2010/11/laaki_ja_vainaa_2136777.html yleltä.Missä menee eläinrääkkäyksen raja, kysytään artikkelissa.
Ja saako korkokengällä tappaa eläintä? Mitä jos käytän varvastossua? Tämä aihekin on tässä viimeaikoina ollut pinnalla. Ilmeisesti jossain USA:ssa on lakialoite jossa eläimiä EI saisi tappaa KORKOkengällä. Ilmeisesti muut kengät käyvät.
No joo, siis olen tässä miettinyt tätä vihreiden ajamaa kaikki-kaupunkeihin-ja-busseihin politiikkaa. Kuinka vihreää se on. On tietenkin ihanaa että sudet ja puput saavat vapaana mellastaa metsissämme,
kunhan eivät tule cityyn nakertelemaan niitä harvoja puita iloksemme.
Ihmiset ahdetaan pieniin yksiöihin kerrostaloihin syömään prosessoitua ruokaa.
Itse en taida jäädä odottelemaan että joku vapautusrintama vapauttaisi minut lähiöhäkistäni, vaan ihan itse taidan lampsia ulos.
Solong!
Pelastetaan (edes) banaanikärpäset!
tiistai 16. marraskuuta 2010
Vierihoitoa
Eräs läheisistäni on sairaanhoitaja. Ollut jo kaksikymmentä vuotta hoitoalalla. Hän opiskeli ensin perushoitajaksi ja jonkinaikaa työskenneltyään opiskeli vielä sairaanhoitajaksi. Hän on hyvä työssään. Työajat ovat surkeat, kolmivuorotyötä, kuudenviikon välein on viikonloppu vapaata. Muutoin vapaapäivät ovat viikolla.
Itse toimistotyöläisenä en edes luultavasti pystyisi moiseen suoritukseen.
Mitä iloa on olla vapaalla jos läheiset ihmiset ovat töissä tai koulussa?
Palkka on mitä on. Pieni suhteessa tällaisen toimistotyöläisen palkkaan.
Jotain kieroutunutta itsetuntoa hivelevää iloa saa siitä että neuvoo lääkäreitä työssään.
Puistelen täällä päätäni itsekseni turhautuneena.
Hän hoitaa vastasyntyneitä. Sellaisia, joilla on alku vähän hankalampaa.
Tässä mietiskelimme miten tuon osastohoidon saisi kaikille osapuolille paremmaksi. Nyt siis äidit ja isät joutuvat jättämään lapsensa hoitoon ympärivuorokautisesti. Tuollainen vastasyntyneenhoito ja sen myötä yöllinen heräily on äideille ja isille luonnollista, siis jonkin aikaa.
Jatkuvana se ei ole luonnollista, ja tähän luonnottomuuteen joutuvat nyt hoitajat.
Ihmisen kuuluu levätä öisin.
Parasta hoitoa yleensä voi antaa äiti jonka rauhoittavia ja tuttuja sydämenlyöntejä on ihana kuunnella jos on pieni.
Olettehan kuulleet tarinan tehohoidosta eräässä lastensairaalassa joskus ennen.
Jos ei mikään enää auttanut vastasyntynyttä, lääkäri määräsi lapsen erään osastolla työskentelevän mummon syliin keinutuoliin. Vauvat selviytyivät.
Rakkauden voima on ihmeellinen.
Ideaali olisi kaiketi kodinomainen sairaala/sairaalamainen koti, johon voisi koko perhe muuttaa siksi aikaa kun perheessä tarvitaan tehokkaampaa tarkkailua. Tuettaisiin perhettä hoidossa. Ei niin että perhe tukee sairaalaa hoidossa.
Nythän siis kotiin siirryttäessä tapahtuu suuri hyppäys vastuissa.
En tiedä miten tämä toimisi.
Ajatus kuitenkin.
Itse toimistotyöläisenä en edes luultavasti pystyisi moiseen suoritukseen.
Mitä iloa on olla vapaalla jos läheiset ihmiset ovat töissä tai koulussa?
Palkka on mitä on. Pieni suhteessa tällaisen toimistotyöläisen palkkaan.
Jotain kieroutunutta itsetuntoa hivelevää iloa saa siitä että neuvoo lääkäreitä työssään.
Puistelen täällä päätäni itsekseni turhautuneena.
Hän hoitaa vastasyntyneitä. Sellaisia, joilla on alku vähän hankalampaa.
Tässä mietiskelimme miten tuon osastohoidon saisi kaikille osapuolille paremmaksi. Nyt siis äidit ja isät joutuvat jättämään lapsensa hoitoon ympärivuorokautisesti. Tuollainen vastasyntyneenhoito ja sen myötä yöllinen heräily on äideille ja isille luonnollista, siis jonkin aikaa.
Jatkuvana se ei ole luonnollista, ja tähän luonnottomuuteen joutuvat nyt hoitajat.
Ihmisen kuuluu levätä öisin.
Parasta hoitoa yleensä voi antaa äiti jonka rauhoittavia ja tuttuja sydämenlyöntejä on ihana kuunnella jos on pieni.
Olettehan kuulleet tarinan tehohoidosta eräässä lastensairaalassa joskus ennen.
Jos ei mikään enää auttanut vastasyntynyttä, lääkäri määräsi lapsen erään osastolla työskentelevän mummon syliin keinutuoliin. Vauvat selviytyivät.
Rakkauden voima on ihmeellinen.
Ideaali olisi kaiketi kodinomainen sairaala/sairaalamainen koti, johon voisi koko perhe muuttaa siksi aikaa kun perheessä tarvitaan tehokkaampaa tarkkailua. Tuettaisiin perhettä hoidossa. Ei niin että perhe tukee sairaalaa hoidossa.
Nythän siis kotiin siirryttäessä tapahtuu suuri hyppäys vastuissa.
En tiedä miten tämä toimisi.
Ajatus kuitenkin.
torstai 11. marraskuuta 2010
Liikevaihtoa
:) Heheh..
Oottekos kuullu vitsin kahdesta ekonoomista jokka käveli espalla ja näkivät koiranpaskan..
Toinen sano toiselle että "saat miljoonan jos syöt tuon paskan."
Toinen söi ja sai miljoonan.
Kävelivät sitten vähän etiäpäin ja tuli vastaan toinen läjä.
Toinen aatteli että annetaan kaverillekin mahdollisuus ja lupasi että saat miljoonan jos syöt kasan.
No, se tuli sitten syödyksi ja miljoona vaihtoi omistajaa jälleen.
Kävelivät siinä sitten hiljaisina etiäpäin ja lopulta pysähtyivät miettimään mitä tuli tehtyä.
"Jaa-a en tiedä mitä tuli tehtyä, mutta ainakin tuli hurja liikevaihto!" onnittelivat ekonoomit toisiaan.
Onnistunutta päivää kaikille!
http://kohtimiljoonaa.fi/miljoona-13-kuukaudessa/
Oottekos kuullu vitsin kahdesta ekonoomista jokka käveli espalla ja näkivät koiranpaskan..
Toinen sano toiselle että "saat miljoonan jos syöt tuon paskan."
Toinen söi ja sai miljoonan.
Kävelivät sitten vähän etiäpäin ja tuli vastaan toinen läjä.
Toinen aatteli että annetaan kaverillekin mahdollisuus ja lupasi että saat miljoonan jos syöt kasan.
No, se tuli sitten syödyksi ja miljoona vaihtoi omistajaa jälleen.
Kävelivät siinä sitten hiljaisina etiäpäin ja lopulta pysähtyivät miettimään mitä tuli tehtyä.
"Jaa-a en tiedä mitä tuli tehtyä, mutta ainakin tuli hurja liikevaihto!" onnittelivat ekonoomit toisiaan.
Onnistunutta päivää kaikille!
http://kohtimiljoonaa.fi/miljoona-13-kuukaudessa/
torstai 28. lokakuuta 2010
Pakko pumppaa-jumppaa
Mie tässä taas terve!
Pitkästä aikaa blogin ääressä.
Olispa joku heleppo keino laittaa ajatukset ylös ku niitä vaan viuhuu, eikä enää muista mitä piti kirjoittaa.
(En oo vielä opetellu käyttämään kännykän sanelukonetta, en ees tiiä onko siinä sitä..)
No kuitenkin jos nyt penkoisin tuolta pääkopasta yhden ajatuksen kellumasta niin se voisi olla 'pakko'.
Tämä siis liittyy sellaiseen asiaan kuin urheileminen, jota siis tiedoksenne suuresti inhoan.
En voi käsitää että minäkin, muuten niin fiksu ja mahtava ihminen kuin olenkin, olen joskus käynyt JUMPASSA!
Käsittämätöntä! Mikä ihme minut on ajanut tuonne peilisaliin tuntemattomien ihmisten joukkoon matkojenkin päähän heiluttelemaan jäseniäni JONKUN TOISEN ohjaamana samaa tahtia muiden kanssa itseni hikiseksi!
Tästä 'ihanuudesta' olen vielä maksanut rahaa. Ja toistanut tämän käsittämättömän manööverin jopa kolme (3) kertaa viikossa!
Laihtuakseniko?
(Jaa-a, empiiristen tutkimusteni mukaan en ole laihtunut näillä toimenpiteillä.)
Ollakseni hyvässä kunnossa
(Niinku mitä varten?? Toista jumppatuntia?)
Ollakseni hyväksytty ja kuuluakseni joukkoon?
(No niin nyt ollaan lähempänä totuutta, ainakin omaani)
Koska PITÄÄ jumpata?
(Kuka niin sanoo?)
En edes mene kirjoittamaan maratooneista ja jääkiekkoista.
Tiedätte mitä mieltä olen. Se riittänee.
Kiva juttu jumppaamisessa oli sosiaaliset kontaktit. Näki kavereita säännöllisesti ja sai nauraa.
Oolrait.
Paketissa alkaa olla tämä kirjoitus.
Vielä sen haluisin kuitenkin sanoa tähän että motivaatio tulee sieltä syvältä omista syvimmistä haluista ja toiveista. Ei toisten 'päälleliimaamista' haluista tai tarpeista.
En tiedä kuinka moni ihminen juoksisi 42 kilsaa putkeen hiki hatussa ja verenmaku suussa, jos joku toinen ei olisi vieressä ihailemassa tuota hulluutta.
Että voi voittaa jonku toisen ajassa. Hulluja on monenlaisia.
Jos siis tunnet tarvetta kunnonkohotukseen ITSE, esim hengästyt rapuissa tai et jaksa tehdä asioita joita haluisit, kohota kuntoasi ihmeessä, mutta tee se niinkuin ITSE haluat, ja itse valitsen kyllä aina mukavimman tavan. MUKAVAA kuntoilua on esimerkiksi mielestäni pulkkamäki, kävely luonnossa koiran ja ystävän kanssa, uiminen (kun ei ole kyseessä mikään ryppyotsainen kilpa/kuntouiminen).
Toki jos sisimmässäsi tunnet että jumppaaminen on se Sinun juttusi, niin jumppaa ihmeessä!
Gou öheed! Nauti täysin siemauksin!
Lopuksi muttei viimeiseksi (eheheh):
Jos haluaa olla onnellinen, tekee asioita jotka tekevät onnelliseksi. Simple(liä)!
Usein voisi luulla että onnellisuus tulee kun teen jotain SEN ETEEN.
Ja Pöh.
Onnelliseksi tulee kun ON onnellinen.
Pitkästä aikaa blogin ääressä.
Olispa joku heleppo keino laittaa ajatukset ylös ku niitä vaan viuhuu, eikä enää muista mitä piti kirjoittaa.
(En oo vielä opetellu käyttämään kännykän sanelukonetta, en ees tiiä onko siinä sitä..)
No kuitenkin jos nyt penkoisin tuolta pääkopasta yhden ajatuksen kellumasta niin se voisi olla 'pakko'.
Tämä siis liittyy sellaiseen asiaan kuin urheileminen, jota siis tiedoksenne suuresti inhoan.
En voi käsitää että minäkin, muuten niin fiksu ja mahtava ihminen kuin olenkin, olen joskus käynyt JUMPASSA!
Käsittämätöntä! Mikä ihme minut on ajanut tuonne peilisaliin tuntemattomien ihmisten joukkoon matkojenkin päähän heiluttelemaan jäseniäni JONKUN TOISEN ohjaamana samaa tahtia muiden kanssa itseni hikiseksi!
Tästä 'ihanuudesta' olen vielä maksanut rahaa. Ja toistanut tämän käsittämättömän manööverin jopa kolme (3) kertaa viikossa!
Laihtuakseniko?
(Jaa-a, empiiristen tutkimusteni mukaan en ole laihtunut näillä toimenpiteillä.)
Ollakseni hyvässä kunnossa
(Niinku mitä varten?? Toista jumppatuntia?)
Ollakseni hyväksytty ja kuuluakseni joukkoon?
(No niin nyt ollaan lähempänä totuutta, ainakin omaani)
Koska PITÄÄ jumpata?
(Kuka niin sanoo?)
En edes mene kirjoittamaan maratooneista ja jääkiekkoista.
Tiedätte mitä mieltä olen. Se riittänee.
Kiva juttu jumppaamisessa oli sosiaaliset kontaktit. Näki kavereita säännöllisesti ja sai nauraa.
Oolrait.
Paketissa alkaa olla tämä kirjoitus.
Vielä sen haluisin kuitenkin sanoa tähän että motivaatio tulee sieltä syvältä omista syvimmistä haluista ja toiveista. Ei toisten 'päälleliimaamista' haluista tai tarpeista.
En tiedä kuinka moni ihminen juoksisi 42 kilsaa putkeen hiki hatussa ja verenmaku suussa, jos joku toinen ei olisi vieressä ihailemassa tuota hulluutta.
Että voi voittaa jonku toisen ajassa. Hulluja on monenlaisia.
Jos siis tunnet tarvetta kunnonkohotukseen ITSE, esim hengästyt rapuissa tai et jaksa tehdä asioita joita haluisit, kohota kuntoasi ihmeessä, mutta tee se niinkuin ITSE haluat, ja itse valitsen kyllä aina mukavimman tavan. MUKAVAA kuntoilua on esimerkiksi mielestäni pulkkamäki, kävely luonnossa koiran ja ystävän kanssa, uiminen (kun ei ole kyseessä mikään ryppyotsainen kilpa/kuntouiminen).
Toki jos sisimmässäsi tunnet että jumppaaminen on se Sinun juttusi, niin jumppaa ihmeessä!
Gou öheed! Nauti täysin siemauksin!
Lopuksi muttei viimeiseksi (eheheh):
Jos haluaa olla onnellinen, tekee asioita jotka tekevät onnelliseksi. Simple(liä)!
Usein voisi luulla että onnellisuus tulee kun teen jotain SEN ETEEN.
Ja Pöh.
Onnelliseksi tulee kun ON onnellinen.
perjantai 22. lokakuuta 2010
Yksi aate muiden joukossa
"Kun on oikein puhdas ja aatteellinen, on ehkä samalla oikein ahdas ja puutteellinen."
Perustin kesällä facebookkiin tosiuskovaisten ryhmän, johon en huoli muita.
Tällasta omaa pikkukivaa, ihan omaksi iloksi.
Mistä näitä Päivi Räsäsiä oikein sikiää? Huoh.
Perustin kesällä facebookkiin tosiuskovaisten ryhmän, johon en huoli muita.
Tällasta omaa pikkukivaa, ihan omaksi iloksi.
Mistä näitä Päivi Räsäsiä oikein sikiää? Huoh.
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
Peili
Eikö äiti jo pienenä opettanut tämänkin totuuden.
Se itse on joka toista haukkuu.
Me olemme peilejä toisillemme. Näemme toisissa sen mitä itse olemme.
Onneksi minun ympärilläni on vain ihania ja mahtavia sekä viisaita ja huumorintajuisia ihmisiä, jotka kykenevät mihin vain jos haluavat.
Eee-he-heh. :)
Se itse on joka toista haukkuu.
Me olemme peilejä toisillemme. Näemme toisissa sen mitä itse olemme.
Onneksi minun ympärilläni on vain ihania ja mahtavia sekä viisaita ja huumorintajuisia ihmisiä, jotka kykenevät mihin vain jos haluavat.
Eee-he-heh. :)
perjantai 15. lokakuuta 2010
Suoraa
Lupasin nettikansalle leirinuotiolla (nettiajan kansalaisyhteiskunaleirillä) kirjoittaa blogiini verkkodemokratiasta ja tässä tätä nyt tulee. Vaikuttamista.
Olen siis suoran demoksratian kannattaja. Suoraa 'demokratiaa' on käytetty 40 vuotta Perikleen aikaisessa Kreikassa. Toimi ihan hienosti kun sitten aristokraatit huomasivat etteivät halunneet maksaa köyhempiensä menoja. Vaihdettiin edustukselliseen demokratiaan. Demokratian historiasta hyvä esitys verkkodemokratiaseuralta.
Oma unelmani tulevaisuuden suorasta demokratiasta on sellainen jossa jokainen äänioikeutettu saa äänestää kuten nykyiset kansanedustajat. Äänioikeutensa delegointi seuraavalle henkilölle valtakirjalla olisi mahdollista. Voisi valita esimerkiksi ystävistään sen jonka tietää tekevän hyviä päätöksiä esimerkiksi ympäristöasioissa.
Usein kuulen kritiikkiä kuinka kansalainen ei pysty tietämään asioista niin paljon kuin kansanedustaja. No, voi kyllä olla toisinkin päin. Siis kansanedustaja ei pysty tietämään niin paljon kuin sinä, sinuun vaikuttavista asioista. Jos on epävarma tiedoistaan voi kätevästi delegoida äänensä luottamalleen ihmiselle. Edutuksellisuus siis halutessaan, mutta nyt tietäisit todella että äänesi kuuluu mahdollisimman alkuperäisessä muodossa.
Kansalaisella olisi AINA oikeus itse määrätä ääneensä käytöstä, vaikka olisi äänensä delegoinut. Kansalainen voisi ottaa oman äänensä takasin yksittäisessä äänestyksessä tai kokonaan jos luottamus petetään. Delegoitua ääntä ei voisi enää jälleendelegoida, vaan kansalaisen pitää itse tuo ääni myöntää.
Ministerit valittaisiin suoralla vaalilla, salkkujen kantajiksi ehdolle saisi asettua kuka tahansa äänestysikäinen. (Hallitusohjelman teko olisikin värikästä seurattavaa!)
Tämä on siis kaukaista haavetta vielä kaikki.
Aloittaa voisi kehittämällä sähköistä äänestämistä ja poistamalla vaalipiirit jotka nykyisin vääristävät ääniä.
Aloittaa täytyy jostain. Tämä on minulle alku.
1:ssä on voimaa!
Olen siis suoran demoksratian kannattaja. Suoraa 'demokratiaa' on käytetty 40 vuotta Perikleen aikaisessa Kreikassa. Toimi ihan hienosti kun sitten aristokraatit huomasivat etteivät halunneet maksaa köyhempiensä menoja. Vaihdettiin edustukselliseen demokratiaan. Demokratian historiasta hyvä esitys verkkodemokratiaseuralta.
Oma unelmani tulevaisuuden suorasta demokratiasta on sellainen jossa jokainen äänioikeutettu saa äänestää kuten nykyiset kansanedustajat. Äänioikeutensa delegointi seuraavalle henkilölle valtakirjalla olisi mahdollista. Voisi valita esimerkiksi ystävistään sen jonka tietää tekevän hyviä päätöksiä esimerkiksi ympäristöasioissa.
Usein kuulen kritiikkiä kuinka kansalainen ei pysty tietämään asioista niin paljon kuin kansanedustaja. No, voi kyllä olla toisinkin päin. Siis kansanedustaja ei pysty tietämään niin paljon kuin sinä, sinuun vaikuttavista asioista. Jos on epävarma tiedoistaan voi kätevästi delegoida äänensä luottamalleen ihmiselle. Edutuksellisuus siis halutessaan, mutta nyt tietäisit todella että äänesi kuuluu mahdollisimman alkuperäisessä muodossa.
Kansalaisella olisi AINA oikeus itse määrätä ääneensä käytöstä, vaikka olisi äänensä delegoinut. Kansalainen voisi ottaa oman äänensä takasin yksittäisessä äänestyksessä tai kokonaan jos luottamus petetään. Delegoitua ääntä ei voisi enää jälleendelegoida, vaan kansalaisen pitää itse tuo ääni myöntää.
Ministerit valittaisiin suoralla vaalilla, salkkujen kantajiksi ehdolle saisi asettua kuka tahansa äänestysikäinen. (Hallitusohjelman teko olisikin värikästä seurattavaa!)
Tämä on siis kaukaista haavetta vielä kaikki.
Aloittaa voisi kehittämällä sähköistä äänestämistä ja poistamalla vaalipiirit jotka nykyisin vääristävät ääniä.
Aloittaa täytyy jostain. Tämä on minulle alku.
1:ssä on voimaa!
torstai 14. lokakuuta 2010
Luovuus, alitajunta
Olen ohjelmistosuunnittelija erään suuren suomalaisen konepajakonsernin tuotekehityksessä. Ja nyt siis elokuusta saakka niinkin ihanassa asemassa että minulla on muutakin ajateltavaa kuin työ.
Siis tuo taloprojekti.
Aika pian huomasin että tuottavuuteni (yöööks mikä sana) laski todenteolla kun alitajuntani käyttikin kaiken aikansa miettien ratkaisuja taloprojektiin sen sijaan että olisin käyttänyt (vapaa-)aikaani työongelmien ratkomiseen. Normaalisti siis puoli-tiedostamattani ratkon näitä pulmia esimerkiksi autoa ajaessani. Nyt nämä autoiluhetketkin täyttyvät autokatossuunnitelmista, kanalan paikoista ja kaakeleista.
Alitajunta kykenee käsittelemään paaaaaljon enemmän informaatiota kuin tietoinen mieli, joten se on tehokkaampi. Kannattaa kuunnella intuitiotaan. Sekin on kyllä taito. Siitä joskus toiste.
Yötkin menivät tähän raksa-ajattelumoodiin. Yleensä jokin kinkkinen pulma oli maakisesti ratkennut päässäni siten että herätessäni näin jo tuon tarvittavan ratkaisun ihan selvästi.
No, miten kävi raksaprojektin alun jälkeen?
Aamulla ei ollutkaan ratkaisua siihen miten ratkaisen töissä olevan koodauspulman, vaan kuinka teen sen savusaunan suihkuhuoneen lattian.
Onneksi tämä on väliaikaista. Ehkä.
Ehkä onneksi, ehkä väliaikaista.
Sinänsä hauska huomata kuinka kokonaisvaltaisesti luovia töitä todella tehdään. En ole tätä ennen huomannut.
Siis tuo taloprojekti.
Aika pian huomasin että tuottavuuteni (yöööks mikä sana) laski todenteolla kun alitajuntani käyttikin kaiken aikansa miettien ratkaisuja taloprojektiin sen sijaan että olisin käyttänyt (vapaa-)aikaani työongelmien ratkomiseen. Normaalisti siis puoli-tiedostamattani ratkon näitä pulmia esimerkiksi autoa ajaessani. Nyt nämä autoiluhetketkin täyttyvät autokatossuunnitelmista, kanalan paikoista ja kaakeleista.
Alitajunta kykenee käsittelemään paaaaaljon enemmän informaatiota kuin tietoinen mieli, joten se on tehokkaampi. Kannattaa kuunnella intuitiotaan. Sekin on kyllä taito. Siitä joskus toiste.
Yötkin menivät tähän raksa-ajattelumoodiin. Yleensä jokin kinkkinen pulma oli maakisesti ratkennut päässäni siten että herätessäni näin jo tuon tarvittavan ratkaisun ihan selvästi.
No, miten kävi raksaprojektin alun jälkeen?
Aamulla ei ollutkaan ratkaisua siihen miten ratkaisen töissä olevan koodauspulman, vaan kuinka teen sen savusaunan suihkuhuoneen lattian.
Onneksi tämä on väliaikaista. Ehkä.
Ehkä onneksi, ehkä väliaikaista.
Sinänsä hauska huomata kuinka kokonaisvaltaisesti luovia töitä todella tehdään. En ole tätä ennen huomannut.
maanantai 11. lokakuuta 2010
Saat
Hehee.
Tässä jokuaika sitten juttelin äitini kanssa. Se on joskus kannatettavaa.
Puhuimme tälläkertaa kotitöistä.
Hän muisteli kuinka hän oli valitellut pyykkejä ripustaessan että
'Aina hän JOUTUU tekemään kotitöitä',
johon minä pienenä, olisinko neljän - viiden vanhana, olin osuvasti todennut:
'Äiti, sinä SAAT tehdä kotitöitä'.
Miettikääpä tuota.
Tässä jokuaika sitten juttelin äitini kanssa. Se on joskus kannatettavaa.
Puhuimme tälläkertaa kotitöistä.
Hän muisteli kuinka hän oli valitellut pyykkejä ripustaessan että
'Aina hän JOUTUU tekemään kotitöitä',
johon minä pienenä, olisinko neljän - viiden vanhana, olin osuvasti todennut:
'Äiti, sinä SAAT tehdä kotitöitä'.
Miettikääpä tuota.
torstai 7. lokakuuta 2010
Kokemuksen vaikutuksia
Olin tänään kahvilla ihanaisen ja mahtavan naisen kanssa. Tämä ihminen on Ritva Leijala, hän on suomen sosionomit ry:n puheenjohtaja. Puhuimme muunmuassa nykyisistä huostaanottojen määrästä joka on aivan huima. Vuonna 2008 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli noin 16000, kun vuonna 1991, lapsia otettiin huostaan noin 8000, määrä on siis tuplaantunut alle kahdessakymmenessä vuodessa. http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm
Panokset kohdistuvat nyt väärään päähän lastensuojelussa, kun ennaltaehkäisevä, perhettä tukeva lastensuojelutyö on koko yhteiskunnan, perheen sekä lapsen etu.
Parantamalla perheen kykyä selvitä ongelmista ja vasta viimekädessä turvautumalla huostaanotoon saamme aikaan hyvinvointia ja onnellisuutta.
Moni voi ajatella ettei tämä kosketa minua.
Ei minun perheelläni ole ongelmia.
Ihan ymmärrettävää.
Huostaanotto ei kosketa kuitenkaan vain lasta, hänen perhettään, omaisiaan, sukuaan, ystäviä.
Tuo kokemus tullaan kohtaamaan kaikkien tämän huostaanoton läheisesti kokevien kautta, työpaikoilla, kouluissa, leikkipuistoissa, kirjastoissa, nuorisotiloissa, lenkkipolulla. Tuo kokemus voi aiheuttaa paljon myös ympäristössä ja seurauksia ei voi kuin arvailla.
Itse toivon että tuo kokemus on aina hyvä. En tiedä mitä Teille tuli mieleen kuulessanne sanan huostaanotto.
Niille joille nämä asiat puhutaan numeroina, tässä on hieman niitä: (lähde: sosiaaliportti.fi sivusto)
avohuollon tukitoimet (8 e/vrk) 250 3.000
sijaisperhehoito (50 e/vrk) 1.500 18.000
ammatillinen hoito (200 e/vrk) 6.000 72 000
Sijoitettujen lasten hoitokustannuksista syntyy Suomen kunnille yhden vuoden aikana noin 528 miljoonan euron kustannukset pelkästään lasten hoitovuorokausikustannukset mukaan laskien. Ei siis ole ihan sama minkälaista hoivaa lapsi saa. (Sirkka Rousu: LapsiArvi – arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiin. Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2005- 2008)."
Panokset kohdistuvat nyt väärään päähän lastensuojelussa, kun ennaltaehkäisevä, perhettä tukeva lastensuojelutyö on koko yhteiskunnan, perheen sekä lapsen etu.
Parantamalla perheen kykyä selvitä ongelmista ja vasta viimekädessä turvautumalla huostaanotoon saamme aikaan hyvinvointia ja onnellisuutta.
Moni voi ajatella ettei tämä kosketa minua.
Ei minun perheelläni ole ongelmia.
Ihan ymmärrettävää.
Huostaanotto ei kosketa kuitenkaan vain lasta, hänen perhettään, omaisiaan, sukuaan, ystäviä.
Tuo kokemus tullaan kohtaamaan kaikkien tämän huostaanoton läheisesti kokevien kautta, työpaikoilla, kouluissa, leikkipuistoissa, kirjastoissa, nuorisotiloissa, lenkkipolulla. Tuo kokemus voi aiheuttaa paljon myös ympäristössä ja seurauksia ei voi kuin arvailla.
Itse toivon että tuo kokemus on aina hyvä. En tiedä mitä Teille tuli mieleen kuulessanne sanan huostaanotto.
Niille joille nämä asiat puhutaan numeroina, tässä on hieman niitä: (lähde: sosiaaliportti.fi sivusto)
"Lapsikohtaiset kustannukset/teoreettinen laskelma
vrk e / kk e / vuosi eavohuollon tukitoimet (8 e/vrk) 250 3.000
sijaisperhehoito (50 e/vrk) 1.500 18.000
ammatillinen hoito (200 e/vrk) 6.000 72 000
Sijoitettujen lasten hoitokustannuksista syntyy Suomen kunnille yhden vuoden aikana noin 528 miljoonan euron kustannukset pelkästään lasten hoitovuorokausikustannukset mukaan laskien. Ei siis ole ihan sama minkälaista hoivaa lapsi saa. (Sirkka Rousu: LapsiArvi – arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiin. Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2005- 2008)."
tiistai 5. lokakuuta 2010
Liskoaivot, terveys, pelot
Käytin juuri suurta keittiöveistä kun pilkoin perunoita pannulle.
Veitsistä ja muista teräesineistä tulee minulle mieleeni mahdollisuus tapaturmiin, siis haavat. Pienestä pitäen on varoiteltu että varovasti sen veitsen kanssa ja onhan sitä tullutkin haavoja sormiin noista teräesineistä joskus.
Ihmisellä on liskoaivot, jotka tulkitsevat ympäristön signaalit mahdollisiksi uhiksi. Tuo on ollut tarpeen.
Esimerkiksi jos kumppanisi/ystäväsi/perheesi/työnantajasi torjuu sinut, liskoaivot käydät kutakuinkin suoran ajatuspolun kuoleman läheisyyteen. Esimerkiksi potkut merkitsevät liskoaivoille seuraavaa:
potkut -> ei rahaa -> ei ruokaa -> kuolema.
Joku voi pelätä 'kasvojensa menetystä' tai tyhmyytensä paljastumista, olen tyhmä -> potkut -> ei rahaa jne.
Kaikki mitä liskoaivot pelkäävät on kuoleman pelkoa pohjimmiltaan. Siksi siis joku voi pelätä potkuja.
Liskoaivot tulkitsevat teräesineet uhiksi myös. Ei edes tarvita noinkaan 'monimutkaista' polkua.
Tässä taannoin kävin katsomassa erästä taloa. Omistaja oli sairastunut vakavasti ja halusi myydä talonsa.
Makuuhuoneessa hämmästyin. Seinällä oli suuri viikate suoraan sängyn yläpuolella, sänky oli siis seinän pituisesti, terä jopa osoitti alas kohti sänkyä.
Jos olette tutustunut fengshuihin, ette varmasti ihmettele enää tuota sairastumista.
Ajattele jos heräsisi aamuisin ja ensimmäinen mitä näet on viikate!
Mitä liskoaivot antavat signaaleina keholle? Hätä, panic, stress!
Ei voi olla pitkänpäälle hyväksi ihmiselle. Ihan näin niinkuin maatiaisjärjellä aattelen.
Ympäristölläsi on suuri merkitys hyvinvoinnille.
Pelkoon, (joka on lopulta aina kuoleman pelkoa) ei voi vastata kuin tunteella siitä että olet turvassa.
Ja sinä olet, kuten minäkin.
Veitsistä ja muista teräesineistä tulee minulle mieleeni mahdollisuus tapaturmiin, siis haavat. Pienestä pitäen on varoiteltu että varovasti sen veitsen kanssa ja onhan sitä tullutkin haavoja sormiin noista teräesineistä joskus.
Ihmisellä on liskoaivot, jotka tulkitsevat ympäristön signaalit mahdollisiksi uhiksi. Tuo on ollut tarpeen.
Esimerkiksi jos kumppanisi/ystäväsi/perheesi/työnantajasi torjuu sinut, liskoaivot käydät kutakuinkin suoran ajatuspolun kuoleman läheisyyteen. Esimerkiksi potkut merkitsevät liskoaivoille seuraavaa:
potkut -> ei rahaa -> ei ruokaa -> kuolema.
Joku voi pelätä 'kasvojensa menetystä' tai tyhmyytensä paljastumista, olen tyhmä -> potkut -> ei rahaa jne.
Kaikki mitä liskoaivot pelkäävät on kuoleman pelkoa pohjimmiltaan. Siksi siis joku voi pelätä potkuja.
Liskoaivot tulkitsevat teräesineet uhiksi myös. Ei edes tarvita noinkaan 'monimutkaista' polkua.
Tässä taannoin kävin katsomassa erästä taloa. Omistaja oli sairastunut vakavasti ja halusi myydä talonsa.
Makuuhuoneessa hämmästyin. Seinällä oli suuri viikate suoraan sängyn yläpuolella, sänky oli siis seinän pituisesti, terä jopa osoitti alas kohti sänkyä.
Jos olette tutustunut fengshuihin, ette varmasti ihmettele enää tuota sairastumista.
Ajattele jos heräsisi aamuisin ja ensimmäinen mitä näet on viikate!
Mitä liskoaivot antavat signaaleina keholle? Hätä, panic, stress!
Ei voi olla pitkänpäälle hyväksi ihmiselle. Ihan näin niinkuin maatiaisjärjellä aattelen.
Ympäristölläsi on suuri merkitys hyvinvoinnille.
Pelkoon, (joka on lopulta aina kuoleman pelkoa) ei voi vastata kuin tunteella siitä että olet turvassa.
Ja sinä olet, kuten minäkin.
lauantai 2. lokakuuta 2010
Kokemus on totta
Kokea. Kokemus on todellinen.
Mikä on totta? Kokemus. Jos koet inhoa, tuo kokemus on totta. Vaikka inhon kohdetta ei olisi olemassakaan.
Voit vaikuttaa kokemukseen, valita. Valita koetko inhoa kun näet hämähäkin, tunnetko ikävää, rakkautta tai vihaa.
Itse haluan kokea rakkautta.
Luv u.
Mikä on totta? Kokemus. Jos koet inhoa, tuo kokemus on totta. Vaikka inhon kohdetta ei olisi olemassakaan.
Voit vaikuttaa kokemukseen, valita. Valita koetko inhoa kun näet hämähäkin, tunnetko ikävää, rakkautta tai vihaa.
Itse haluan kokea rakkautta.
Luv u.
torstai 30. syyskuuta 2010
Kuin kala vedessä
Hassua, ajattelin tätä aihetta ajellessani töistä kotiin. Näin siis sellaisen kala-merkin erään auton takaluukussa. Tiedättehän sellaisen kromisen. Olen antanut itseni ymmärtää että tuo on jonkinlainen kristittyjen merkki.
En tiedä mikä sen sanoma yrittää olla. Haluavatko jotkut kristityt kertoa toisille ihmisille olevansa kristittyjä, vai haluavatko he muistuttaa uskonasioista muita. Huunous. Se huu on kyllä viisas.
No joo, siis ajatukseni pyörivät tämän inter-verkon, (intervepin, internetin, votever) ympärillä ja mietin kuinka nuo kalat ja verkko ovat hauska 'sattuma'. Muistattehan Jeesuksen tarinan kalastajista.
No, itse en muista, joten googlaan tähän väliin.
Oolrait, siis tässä ortodoksien sivuilta hieman evankeliumia.
Eli lyhykäisesti verkot piti Jeesuksen mukaan heittää syvään veteen ja siellä tuli iso kalasaalis.
No joo, eipä kummoista tuossa. Siis jos tuon kääntää nykykielelle, verkolla saavuttaa paljon ihmisiä.
Mutta jos jatketaan hieman tätä ajatusleikkiä ihmiskaloista.
Mitä tapahtuu kalalle kun se nostetaan maalle? Onko sen onni olla vedessä vai maalla? No tässä tapauksessahan luulisin että kala on mieluummin vedessä kuin maalla, jos ei yhtäkkiä kehitä kykyä hengittää ja liikkua maalla.
Turhaudun kun en saa tähän mitään pointtia.
Itseasiassa olen uskossa, enkä millään tavalla halua olla tällainen vastarannankiiski. *Sanoo täällä itsekseen HAH mutta ei naurata* Mutta tällä hetkellä tuo kalatmaalle-juttu on jotenkin epäyhteensopiva, 'sisäisen totuuteni' kanssa. Jokin ei vain sovi kuvaan.
Olenko mieluummin 'kala vedessä', kuin 'kala kuivalla maalla'?
En tiedä mikä sen sanoma yrittää olla. Haluavatko jotkut kristityt kertoa toisille ihmisille olevansa kristittyjä, vai haluavatko he muistuttaa uskonasioista muita. Huunous. Se huu on kyllä viisas.
No joo, siis ajatukseni pyörivät tämän inter-verkon, (intervepin, internetin, votever) ympärillä ja mietin kuinka nuo kalat ja verkko ovat hauska 'sattuma'. Muistattehan Jeesuksen tarinan kalastajista.
No, itse en muista, joten googlaan tähän väliin.
Oolrait, siis tässä ortodoksien sivuilta hieman evankeliumia.
Eli lyhykäisesti verkot piti Jeesuksen mukaan heittää syvään veteen ja siellä tuli iso kalasaalis.
No joo, eipä kummoista tuossa. Siis jos tuon kääntää nykykielelle, verkolla saavuttaa paljon ihmisiä.
Mutta jos jatketaan hieman tätä ajatusleikkiä ihmiskaloista.
Mitä tapahtuu kalalle kun se nostetaan maalle? Onko sen onni olla vedessä vai maalla? No tässä tapauksessahan luulisin että kala on mieluummin vedessä kuin maalla, jos ei yhtäkkiä kehitä kykyä hengittää ja liikkua maalla.
Turhaudun kun en saa tähän mitään pointtia.
Itseasiassa olen uskossa, enkä millään tavalla halua olla tällainen vastarannankiiski. *Sanoo täällä itsekseen HAH mutta ei naurata* Mutta tällä hetkellä tuo kalatmaalle-juttu on jotenkin epäyhteensopiva, 'sisäisen totuuteni' kanssa. Jokin ei vain sovi kuvaan.
Olenko mieluummin 'kala vedessä', kuin 'kala kuivalla maalla'?
lauantai 25. syyskuuta 2010
Hyvästä tahdosta
Nopee copypaste muistiinpano:
HYVÄ TAHTO:
”Ei ole maailmassa eikä yleensä myöskään sen ulkopuolella mahdollista ajatella mitään muut, mitä voitaisiin pitää hyvänä ilman rajoitusta, kuin yksin hyvä tahto. Ymmärrys, älykkyys, arvostelukyky ja muut hengen taitolajit, miten niitä nimitettäneenkin, tahi rohkeus, päättäväisyys ja kestävyys aikeissa, nuo temperamentin ominaisuudet ovat epäilemättä monessa suhteessa hyviä ja toivottavia; mutta ne voivat myös vaikuttaa hyvin pahasti ja vahingollisesti, jos tahto, jonka on käytettävä näitä luonteen lahjoja ja jonka ominaista laatua sen tähden sanotaan luonteeksi, ei ole hyvä. Onnen lahjojen laita on sama. Valta, rikkaus, kunnia, vieläpä terveys ja yleinen hyvinvointi ja tyytyväisyys oloonsa, jota sanotaan onnellisuudeksi, aiheuttavat uskallusta ja sen tähden usein myös ylimielisyyttä, ellei ole hyvää tahtoa, joka ohjaa niiden vaikutusta mielenlaatuun ja siten koko toiminnan perustetta sekä tekee sen yleisesti tarkoituksenmukaiseksi; sitä paitsi ymmärtäväinen, puolueeton havainnontekijä ei voi koskaan tuntea mieltymystä nähdessään olennon, jota ei kaunista mikään puhtaan ja hyvän tahdon piirre, häiriintymättömästi menestyvän, niin että hyvä tahto näyttää siis olevan vieläpä onnellisena olemisen kelpoisuuden ehto.”
Kant: Tapojen metafysiikan perustus, 1990, sivu 76 teoksessa Salomaa (toim.) Kantin siveysopilliset pääteokset, JUVA:WSOY
perjantai 24. syyskuuta 2010
Olet mitä ajattelet
Olet mitä ajattelet
"Valitse tarkkaan mitä ajattelet, sillä ajatuksesi muodostuvat sanoiksi.
Valitse tarkkaan mitä sanot, sillä sanasi muuttuvat teoiksi.
Valitse tarkkaan mitä teet, sillä tekosi muuttuvat tavoiksi.
Valitse tarkkaan tapasi, sillä niistä muodostuu kohtalosi."
Kiitos Sirpa, olet rakas.
"Valitse tarkkaan mitä ajattelet, sillä ajatuksesi muodostuvat sanoiksi.
Valitse tarkkaan mitä sanot, sillä sanasi muuttuvat teoiksi.
Valitse tarkkaan mitä teet, sillä tekosi muuttuvat tavoiksi.
Valitse tarkkaan tapasi, sillä niistä muodostuu kohtalosi."
Kiitos Sirpa, olet rakas.
Ärsytystä
Pitänee avata itselleni hieman tuota markkinoinnin aiheuttamaa kammottavaa kutina-ärsytystä. Kaikenlainen kaupallinen ajatus, joka vilahtaa näköpiiriini, saa samanlaisen tylyn tuomion.
Osta, markkinoi, hyödy. Voihan ällötys.
Sisältö ratkaisee.
Sisällöllä on merkitystä. Ajatuksella. (Tuotteella?)
Sanotaan että hyvä tuote myy itse itsensä. Se tietenkin edellyttää että sen laittaa ensiksikin myyntiin.
Ajatuksien tuotteistaminen, saako enää KAMMOTTAVAMPAA yhdistelmää sanoista aikaiseksi?
Ajatukset luovat identiteetin. Voiko identiteetin tuotteistaa?
Ja MIKSI joku haluaisi niin tehdä?
Osta, markkinoi, hyödy. Voihan ällötys.
Sisältö ratkaisee.
Sisällöllä on merkitystä. Ajatuksella. (Tuotteella?)
Sanotaan että hyvä tuote myy itse itsensä. Se tietenkin edellyttää että sen laittaa ensiksikin myyntiin.
Ajatuksien tuotteistaminen, saako enää KAMMOTTAVAMPAA yhdistelmää sanoista aikaiseksi?
Ajatukset luovat identiteetin. Voiko identiteetin tuotteistaa?
Ja MIKSI joku haluaisi niin tehdä?
Brändäys
Katleena kirjoittaa blogissaan eioototta muunmuassa henkilöbrändäyksestä.
Häneltä ilmestynee kirja aiheesta piakkoin.
Saan puistatuksia aiheesta henkilöbrändäys.
Ihan vain siitä syystä että siinä mielestäni yritetään keinotekoisesti markkinoida henkilöä.
Tuossa edellisessä lauseessa jo kaksi puistattavaa sanaa, keinotekoinen ja markkinointi.
Mielestänii henkilöbrändäys on kuin myisi eritoten tuoretta kalaa. Tai huippuyliopistoa.
Alleviivaamalla jotain tiettyä omininaisuutta saakin aikaan epäilyksen sen todenperäisyydestä.
Häneltä ilmestynee kirja aiheesta piakkoin.
Saan puistatuksia aiheesta henkilöbrändäys.
Ihan vain siitä syystä että siinä mielestäni yritetään keinotekoisesti markkinoida henkilöä.
Tuossa edellisessä lauseessa jo kaksi puistattavaa sanaa, keinotekoinen ja markkinointi.
Mielestänii henkilöbrändäys on kuin myisi eritoten tuoretta kalaa. Tai huippuyliopistoa.
Alleviivaamalla jotain tiettyä omininaisuutta saakin aikaan epäilyksen sen todenperäisyydestä.
tiistai 21. syyskuuta 2010
Rehellisyys
"Rehellisyys maan perii".
Kaikkihan muistavat Annelin ja hänen kykynsä puhua totta. "Puhun niin totta kuin osaan". No joo. Ihan hyvä. Jotain kehitettävää siis voi siis olla osaamistasossa.
"Olen yrittänyt puhua mahdollisimman totta". Tämä sisältää jo kaksi mahdollista sudenkuoppaa, yrittänyt, ja tuo mahdollisimman.
Aloitetaan yrittämisestä. Ei ole yritystä, on vain onnistumisia ja epäonnistumisia. Ja me positiivisesti ajattelevat osaamme kääntää myös epäonnistumiset onnistuneiksi erehdyksiksi. Eikö vain.
Entä tuo mahdollisimman sana? Herää kysymys, onko jokin estänyt puhumasta totta.
NLP:tä tuntevat varmasti osaavat esimerkiksi tulkita ihmisten käyttämistä sanoista heidän 'tilaansa'. Käytettyjä sanoja vaihtamalla voidaan myös vaihtaa myös tilaa eli kokemusta. Mutta se onkin jo toinen juttu.
On parempi puhua totta ja myöntää virheensä.
Mokasin. End of story.
Kaikkihan muistavat Annelin ja hänen kykynsä puhua totta. "Puhun niin totta kuin osaan". No joo. Ihan hyvä. Jotain kehitettävää siis voi siis olla osaamistasossa.
"Olen yrittänyt puhua mahdollisimman totta". Tämä sisältää jo kaksi mahdollista sudenkuoppaa, yrittänyt, ja tuo mahdollisimman.
Aloitetaan yrittämisestä. Ei ole yritystä, on vain onnistumisia ja epäonnistumisia. Ja me positiivisesti ajattelevat osaamme kääntää myös epäonnistumiset onnistuneiksi erehdyksiksi. Eikö vain.
Entä tuo mahdollisimman sana? Herää kysymys, onko jokin estänyt puhumasta totta.
NLP:tä tuntevat varmasti osaavat esimerkiksi tulkita ihmisten käyttämistä sanoista heidän 'tilaansa'. Käytettyjä sanoja vaihtamalla voidaan myös vaihtaa myös tilaa eli kokemusta. Mutta se onkin jo toinen juttu.
On parempi puhua totta ja myöntää virheensä.
Mokasin. End of story.
Toivo
Opiskelijoilla, itsellänikin aikoinaan, on yleensä tiukkaa rahasta. Mutta kuitenkin tulevaisuudessa siintää jo mielikuva unelmatyöstä ja isosta palkasta, jolla haaveita voisi toteuttaa. On siis toivoa paremmasta.
Itse toivon lähes kertaalleen heittäneenä tiedän omakohtaisesti, kuinka tärkeää unelmat ja toivo paremmasta, ovat hyvinvoinnille. Onnellisuudelle.
Toivossa on hyvä elää, sanotaan.
Kokeilkaapa elää ilman sitä.
Itse toivon lähes kertaalleen heittäneenä tiedän omakohtaisesti, kuinka tärkeää unelmat ja toivo paremmasta, ovat hyvinvoinnille. Onnellisuudelle.
Toivossa on hyvä elää, sanotaan.
Kokeilkaapa elää ilman sitä.
maanantai 20. syyskuuta 2010
Tiedotuspaniikki
Jeps, nyt siis on otsikoissa kuinka pandemia sai aikaan paniikin. Ehkä tehtiin turhan suuria toimia. Kuka tietää.
Kuitenkin tässä tulin yhdistelleeksi, kuinka uutistenlukija kertoo kuinka tähän tautiin tulee mahdollisesti kuolemaan miljoonia, mahdollisesti kymmeniä miljoonia ihmisiä. Itseeni ainakin iski paniikki. Tämä siis silloin kun oli lintuinfluenssa. Sarssissa oli sama. Sikaflunssa ei enää aiheuttanut suurempia värinöitä. Otimme kuitenkin koko perhe rokotteet kun ne saatiin. Ja käsidesiä tuli ostettua. Ovat vieläkin tuolla kaapissa. Eli olihan se aikamoista 'paniikkia'.
No joo, asiaan. En jaksa nyt edes kirjoittaa kuka hyötyy jne. Kyllä te tiedätte.
Olimme keväällä Linnanmäellä kun siellä oli se 'joukkotappelu'. Tiedotus ei siis toiminut. Mikä on oikeastaan ihan hyvä. Mitä olisi tapahtunut jos siis 'tilanteesta' olisi 'kunnolla' tiedotettu. Paniikki. Ihmisiä olisi mahdollisesti tallautunut sisäänkäynneillä. Huunous. Hyvä näin.
Kuitenkin tässä tulin yhdistelleeksi, kuinka uutistenlukija kertoo kuinka tähän tautiin tulee mahdollisesti kuolemaan miljoonia, mahdollisesti kymmeniä miljoonia ihmisiä. Itseeni ainakin iski paniikki. Tämä siis silloin kun oli lintuinfluenssa. Sarssissa oli sama. Sikaflunssa ei enää aiheuttanut suurempia värinöitä. Otimme kuitenkin koko perhe rokotteet kun ne saatiin. Ja käsidesiä tuli ostettua. Ovat vieläkin tuolla kaapissa. Eli olihan se aikamoista 'paniikkia'.
No joo, asiaan. En jaksa nyt edes kirjoittaa kuka hyötyy jne. Kyllä te tiedätte.
Olimme keväällä Linnanmäellä kun siellä oli se 'joukkotappelu'. Tiedotus ei siis toiminut. Mikä on oikeastaan ihan hyvä. Mitä olisi tapahtunut jos siis 'tilanteesta' olisi 'kunnolla' tiedotettu. Paniikki. Ihmisiä olisi mahdollisesti tallautunut sisäänkäynneillä. Huunous. Hyvä näin.
Onnellisuudesta
Onnellisuuskin on nykyään niin suhteellista. (Vaikka olen sitä mieltä ettei sen sitä tarvitsisi olla)
Jos tiedän että kaikki maailman ihmiset ovat työttömiä ja saavat leipänsä leipäjonosta, voi olla, että tulen onnelliseksi kun saan tehdä itse oman leipäni, jos sen itse haluaisin tehdä. Tai vaikka saan työpaikan, jos sitä haluan.
Onnellisuus tuleekin siis siitä että saan mitä haluan. Olen vapaa tekemään mitä haluan. Onko siis näin?
Olenko TODELLA valinnut ITSE mitä haluan. Onko MINUN haluni istua 8-16 tietokoneella naputtelemassa? Kuka siis haluaa oikeasti tehdä työtä, josta ei pidä. Tekeekö se onnelliseksi?
Jokaisen täytyy omalla kohdallaan miettiä mitä HALUAA, mikä tekee onnelliseksi. Raha on yleensä väline, saavuttaakseen sen mitä haluaa. Raha ei tee onnelliseksi, yleensä. Se voi tehdä miten sitä käyttää, ainakin joksikin aikaa.
Eikö ole kamala kulkea kaupassa ja katsella tavaroita ja toistaa itselleen: Tuohon ei ole varaa.. eikä tuohon.. Miten tuollainen tekee ketään onnelliseksi? Itse kuljen kaupassa ja mietin mitä haluaisin. Käytän paljon rahaa noin niinkuin mielessäni. Elän yltäkylläisyydessä enkä puuttessa. Ja minulla on kaikki mitä tarvitsen.
Tämä saattaa kuulostaa aika hurjalta joillekin, mutta olkoon.
Toinen juttu on sitten siinä, että haluaa sen mitä saa.
Jos tiedän että kaikki maailman ihmiset ovat työttömiä ja saavat leipänsä leipäjonosta, voi olla, että tulen onnelliseksi kun saan tehdä itse oman leipäni, jos sen itse haluaisin tehdä. Tai vaikka saan työpaikan, jos sitä haluan.
Onnellisuus tuleekin siis siitä että saan mitä haluan. Olen vapaa tekemään mitä haluan. Onko siis näin?
Olenko TODELLA valinnut ITSE mitä haluan. Onko MINUN haluni istua 8-16 tietokoneella naputtelemassa? Kuka siis haluaa oikeasti tehdä työtä, josta ei pidä. Tekeekö se onnelliseksi?
Jokaisen täytyy omalla kohdallaan miettiä mitä HALUAA, mikä tekee onnelliseksi. Raha on yleensä väline, saavuttaakseen sen mitä haluaa. Raha ei tee onnelliseksi, yleensä. Se voi tehdä miten sitä käyttää, ainakin joksikin aikaa.
Eikö ole kamala kulkea kaupassa ja katsella tavaroita ja toistaa itselleen: Tuohon ei ole varaa.. eikä tuohon.. Miten tuollainen tekee ketään onnelliseksi? Itse kuljen kaupassa ja mietin mitä haluaisin. Käytän paljon rahaa noin niinkuin mielessäni. Elän yltäkylläisyydessä enkä puuttessa. Ja minulla on kaikki mitä tarvitsen.
Tämä saattaa kuulostaa aika hurjalta joillekin, mutta olkoon.
Toinen juttu on sitten siinä, että haluaa sen mitä saa.
Rakasta itseäsi
Tässä taasen törmäsin oletukseen että on itsekästä elää itselleen. Onko todella?
Kenelle se elämä pitäisi oikein elää jos ei itselleen?
Sanotaan että elämme toisiamme varten. Totta toinen puoli. Unohtuu vain sanoa että ensisijaisesti elämme itsellemme. Jeesus sanoo:
"Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi." Kuinka paljon rakastat itseäsi? Niin.
Kuinka paljon?
Kenelle se elämä pitäisi oikein elää jos ei itselleen?
Sanotaan että elämme toisiamme varten. Totta toinen puoli. Unohtuu vain sanoa että ensisijaisesti elämme itsellemme. Jeesus sanoo:
"Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi." Kuinka paljon rakastat itseäsi? Niin.
Kuinka paljon?
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Vakka ja kansi -pariutuminen
Niin siis se sanonta 'vakka kantensa valitsee'. Aihe on siis pariutuminen ja feminiinisyys ja maskuliinisuus.
Kipinän sain aiheelle kun kuulin radiosta aiheesta.
Testosteroni ja estrogeeni. Sukupuolihormonit.
Voitte varmasti helposti kuvitella kuinka testosteronia uhkuva bodarimies ja hmm.. kovin naisellisilla ulkoisilla piirteillä varstettu uhkea nainen sopivat varmastikin yhteen, ainakin noin niinkuin ulkoisesti tarkasteltuna.
Testosteroni ja estrogeeni eivät kuitenkaan pelkästään määrittele feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta. On myös ominaisuuksia jotka eivät mielestäni määrittäydy noiden sukupuolihormoonien määrällä. Esimerkiksi tuo testosteronia uhkuva bodarimies voi melko hyvinkin rakastaa runoutta. Ja mitäpä, jos vaikka tuo uhkea nainen pitää moottoripyörien rassaamisesta.
No, siis pointti on se, että maskuliinisina ja feminiinisinä pidettyjä piirteitä on monenlaisia ja vakka todellakin valitsee kantensa. Toivottavasti sopivan sellaisen.
Myös mies voi olla niin sanotusti 'painopisteeltään' feminiinisempi, ja nainen 'painotukseltaan' maskuliininen. Tämä selittää hyvinkin mielestäni miesparit ja naisparit. Ja käsittääkseni androgyyni ihminen on saavuttanut jonkinasteisen tasapainon näiden kahden, feminiinisyyden ja maskuliinisuuden, väliltä.
Vanhemmiten naisten estrogeenitaso laskee, ja siis testosteronipitoisuus nousee. Miehillä taas käy toisinpäin. Naiset saattavat vanhemmiten muuttua jopa agressiivisiksi, miehistä voi tulla taas kovin 'pehmoja'. Tässä lohdutus niille joiden miehet 'eivät puhu eivätkä pussaa'. Toivoa siis on.
Kipinän sain aiheelle kun kuulin radiosta aiheesta.
Testosteroni ja estrogeeni. Sukupuolihormonit.
Voitte varmasti helposti kuvitella kuinka testosteronia uhkuva bodarimies ja hmm.. kovin naisellisilla ulkoisilla piirteillä varstettu uhkea nainen sopivat varmastikin yhteen, ainakin noin niinkuin ulkoisesti tarkasteltuna.
Testosteroni ja estrogeeni eivät kuitenkaan pelkästään määrittele feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta. On myös ominaisuuksia jotka eivät mielestäni määrittäydy noiden sukupuolihormoonien määrällä. Esimerkiksi tuo testosteronia uhkuva bodarimies voi melko hyvinkin rakastaa runoutta. Ja mitäpä, jos vaikka tuo uhkea nainen pitää moottoripyörien rassaamisesta.
No, siis pointti on se, että maskuliinisina ja feminiinisinä pidettyjä piirteitä on monenlaisia ja vakka todellakin valitsee kantensa. Toivottavasti sopivan sellaisen.
Myös mies voi olla niin sanotusti 'painopisteeltään' feminiinisempi, ja nainen 'painotukseltaan' maskuliininen. Tämä selittää hyvinkin mielestäni miesparit ja naisparit. Ja käsittääkseni androgyyni ihminen on saavuttanut jonkinasteisen tasapainon näiden kahden, feminiinisyyden ja maskuliinisuuden, väliltä.
Vanhemmiten naisten estrogeenitaso laskee, ja siis testosteronipitoisuus nousee. Miehillä taas käy toisinpäin. Naiset saattavat vanhemmiten muuttua jopa agressiivisiksi, miehistä voi tulla taas kovin 'pehmoja'. Tässä lohdutus niille joiden miehet 'eivät puhu eivätkä pussaa'. Toivoa siis on.
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Ole paras, mitä tahansa oletkin
Tämä runo ajattelutti ja kosketti jo nuorena:
"Jollet voi olla mänty kukkulan laella, ole pensas laaksossa.
Mutta ole paras pensas puron varrella.
Ole pensas, jos et voi olla puu.
Jollet voi olla aurinko, ole tähti.
Et siis koon avulla voita tai häviä.
Ole paras, mitä tahansa oletkin"
~Tuntematon
Monelle varmasti tulee mieleen, että männyllä kukkulan laella olisi parempi paikka tai olot, kuin pensaalla laaksossa. Oikeasti paikalla, asemalla, roolilla ei ole merkitystä. Kunhan olet paras mikä oletkin.
Minä olen paras itseni, sinä paras sinä.
torstai 26. elokuuta 2010
D-vitamiini ja auringonvalo
Tänä kesänä en käyttänyt aurinkovoidetta alkukesän jälkeen.
En ole palanut vaikka olen ollut ulkoilmakonserteissa mahtavassa auringonpaisteessa keskipäivästä iltaan. Olin viikon Italiassa ja en laittanut voidetta, rusketuin, en palanut. Toki suojaan itseni tarvittaessa hatuin ja huivein.
Tässä kesällä silmiini osui tutkimus jonka mukaan jokin aine aurinkovoiteessa aiheutti ihosyöpää.
Olen kiitollinen ettei lapsuudessani 70-luvulla käytetty aurinkovoiteita. Varsinkin herkälle palaneelle iholle ei mielestäni kemikaaleja kannattaisi laittaa. Natural news-sivuilla on hyvä video aiheesta.
On hyvä olla tietoinen minkä määrän auringonvaloa iho kestää. Itselläni alkukesästä iho ei kestä olla pitkään auringossa, loppukesästä voin oleskella jo pidempään ilman suojaa.
Ihanaa kun voi nautiskella auringosta ja saada D-vitamiinia talveksi varastoon.
En ole palanut vaikka olen ollut ulkoilmakonserteissa mahtavassa auringonpaisteessa keskipäivästä iltaan. Olin viikon Italiassa ja en laittanut voidetta, rusketuin, en palanut. Toki suojaan itseni tarvittaessa hatuin ja huivein.
Tässä kesällä silmiini osui tutkimus jonka mukaan jokin aine aurinkovoiteessa aiheutti ihosyöpää.
Olen kiitollinen ettei lapsuudessani 70-luvulla käytetty aurinkovoiteita. Varsinkin herkälle palaneelle iholle ei mielestäni kemikaaleja kannattaisi laittaa. Natural news-sivuilla on hyvä video aiheesta.
On hyvä olla tietoinen minkä määrän auringonvaloa iho kestää. Itselläni alkukesästä iho ei kestä olla pitkään auringossa, loppukesästä voin oleskella jo pidempään ilman suojaa.
Ihanaa kun voi nautiskella auringosta ja saada D-vitamiinia talveksi varastoon.
Nihilismistä ja luvista
Nihilismi, sana juontaa sanasta nihil, eli ei mitään latinaksi.
Itse yhdistän nihilismin ennenkaikkea tällähetkellä virkamiehiin, jotka innokkaasti noudattavat ja toteuttavat yhteiskunnan säätämiä sääntöjä ilman etiikan ja moraalin tai järjen sanavaltaa.
Tässä olen törmännyt monesti ilmiöön, joka on luvan kyseleminen, jos jonkinmoisen tekemisen yhteydessä.
Ajattelin että olisipa kiva pitää kanoja tai/ja riikinkukkoja. Menin kertomaan tästä työtovereilleni. Ensimmäiset kommentit olivat: "Siihen pitää olla varmasti lupa."
Tämä aina jaksaa hymyilyttää. :) Kun esittelen uuden ajatuksen, ovat reaktiot yleensä tätä: "Sen on varmasti jo joku jossain tutkinut" ja kaivetaan vaikka kiven alta joku syy miksi jotain EI voi toteuttaa. Kun tämä energia suunnattaisiin siihen miten joku VOIDAAN toteuttaa, olisi asia jo edennyt huomattavasti. Lopuksi joku vielä kyselee lupien perään.
Suomi on kovin nihilistinen yhteiskunta, tässä kesällähän törmäsimme virkamiesten innokkaaseen toimintaan, jossa lasten kesäkioski saatiin kiinni heidän toimestaan.
Tässä eräs aamu Stina Toljander kertoi aamu-TV:ssä että aikoi pitää 'alkeellista' aikuistenleiriä, jossa itse tehtäisiin lämpö nuotiolla, vessana olisi ollut huussi ja vesi olisi ollut kantovettä. No, ei onnistunut. Vakuutusasiamies puuttui asiaan.
Olemme antaneet oman valtamme ulos, ottakaamme se takasin.
Järjenkäyttökin on luvanvaraista. Kirjoita se itsellesi.
Itse yhdistän nihilismin ennenkaikkea tällähetkellä virkamiehiin, jotka innokkaasti noudattavat ja toteuttavat yhteiskunnan säätämiä sääntöjä ilman etiikan ja moraalin tai järjen sanavaltaa.
Tässä olen törmännyt monesti ilmiöön, joka on luvan kyseleminen, jos jonkinmoisen tekemisen yhteydessä.
Ajattelin että olisipa kiva pitää kanoja tai/ja riikinkukkoja. Menin kertomaan tästä työtovereilleni. Ensimmäiset kommentit olivat: "Siihen pitää olla varmasti lupa."
Tämä aina jaksaa hymyilyttää. :) Kun esittelen uuden ajatuksen, ovat reaktiot yleensä tätä: "Sen on varmasti jo joku jossain tutkinut" ja kaivetaan vaikka kiven alta joku syy miksi jotain EI voi toteuttaa. Kun tämä energia suunnattaisiin siihen miten joku VOIDAAN toteuttaa, olisi asia jo edennyt huomattavasti. Lopuksi joku vielä kyselee lupien perään.
Suomi on kovin nihilistinen yhteiskunta, tässä kesällähän törmäsimme virkamiesten innokkaaseen toimintaan, jossa lasten kesäkioski saatiin kiinni heidän toimestaan.
Tässä eräs aamu Stina Toljander kertoi aamu-TV:ssä että aikoi pitää 'alkeellista' aikuistenleiriä, jossa itse tehtäisiin lämpö nuotiolla, vessana olisi ollut huussi ja vesi olisi ollut kantovettä. No, ei onnistunut. Vakuutusasiamies puuttui asiaan.
Olemme antaneet oman valtamme ulos, ottakaamme se takasin.
Järjenkäyttökin on luvanvaraista. Kirjoita se itsellesi.
keskiviikko 25. elokuuta 2010
Rokotuksia ja neuvolaa
Kannanpa korteni kekoon tässäkin asiassa. Leila lepotuolissaan oli käynyt neuvolassa poikansa kanssa, ja sain aiheeseen liittyviä ajatuksia minäkin. Ja nyt kun on tämä sikainfluenssarokotus-narkolepsiapaniikki päällä.
Joo, siis aiheeseen. Tuo neuvolajärjestelmämme on luotu sodan jälkeisinä aikoina ja no, kuinka tämän nyt kauniisti ilmaisisi, on nähnyt parhaaksi jäädäkin sinne.
Itse en ole kokenut neuvolajärjestelmäämme perhettä tukevaksi, en edes raskausaikana. Stressiä tuli jos eivät hemoglobiiniarvot ole tarpeeksi ylhäällä. Huh. Ihan hyvä että arvoja seurataan, mutta olisi mahtavaa jos meillä olisi valinnan varaa siinä miten asiat toteutetaan.
Neuvolassakäynnit ovat pakkopullaa ensihuuman haihduttua. Olen kuullut, että perheet joilla on oikeasti ongelmia, esimerkiksi ruoka-aineallergioita, eivät saa apua neuvolasta, vaan heidän ongelmiaan jopa vähätellään. Saati sitten jos et halua rokotuttaa lastasi kuten Leila, niin johan on meno. Puuttuu vielä vain sosiaaliviranomainen joka huostaanottaisi lapsesi jos et rokotuta lastasi, tai vielä 'pahempaa': Käytä häntä lainkaan neuvolassa! Sellaiseen ratkaisuun on päätynyt esimerkiksi keramiikkaopettajani.
Itselläni on viittävuotta lähestyvä tytär, ja mietin jo nyt tuota seuraavaa käyntiä. Pitää osata R-äänne viimeistään viisivuotiaana, muuten joutuu/pääsee käymään terapiassa. Pitää 4-vuotiaana osata leikata ympyrä. Huhhuh. Lapset eivät saa kehittyä omaa tahtiaan, vanhemien havaintoja ei huomioida tai kuunnella/uskota. Esimerkiksi kun lapseni ei suostunut puhumaan ulkomaalaissyntyiselle mieslääkärille kolmivuotisneuvolassa sen viiden minuutin aikana kun häntä näimme, hän käski meitä tulemaan kahden kuukauden päästä uudelleen. Ei vaikka lapsi pulputti neuvolan aulassa leluille ja minulle minkä ehti, kun huoneesta päästiin. Koputin lääkärin ovelle, mutta ei. Uudestaan olisi tultava. No, eipä tullut mentyä. Neljävuotisneuvola meni taasen ihan hienosti, johtui kylläkin siitä että oma ihana neuvolatätimme oli paikalla.
Olisi aika perustaa yksityinen, pehmeiden arvojen luotsaama, perhetukipiiri, jossa terveydenhoitaja/lääkäri tekisi kotikäyntejä ja toimittaisi ehkä tarvittavat näytteet laboratorioon. Opastaisi ja neuvoisi jos tarvetta tulee. Haaveillahan kannattaa aina. :)
Joo, siis aiheeseen. Tuo neuvolajärjestelmämme on luotu sodan jälkeisinä aikoina ja no, kuinka tämän nyt kauniisti ilmaisisi, on nähnyt parhaaksi jäädäkin sinne.
Itse en ole kokenut neuvolajärjestelmäämme perhettä tukevaksi, en edes raskausaikana. Stressiä tuli jos eivät hemoglobiiniarvot ole tarpeeksi ylhäällä. Huh. Ihan hyvä että arvoja seurataan, mutta olisi mahtavaa jos meillä olisi valinnan varaa siinä miten asiat toteutetaan.
Neuvolassakäynnit ovat pakkopullaa ensihuuman haihduttua. Olen kuullut, että perheet joilla on oikeasti ongelmia, esimerkiksi ruoka-aineallergioita, eivät saa apua neuvolasta, vaan heidän ongelmiaan jopa vähätellään. Saati sitten jos et halua rokotuttaa lastasi kuten Leila, niin johan on meno. Puuttuu vielä vain sosiaaliviranomainen joka huostaanottaisi lapsesi jos et rokotuta lastasi, tai vielä 'pahempaa': Käytä häntä lainkaan neuvolassa! Sellaiseen ratkaisuun on päätynyt esimerkiksi keramiikkaopettajani.
Itselläni on viittävuotta lähestyvä tytär, ja mietin jo nyt tuota seuraavaa käyntiä. Pitää osata R-äänne viimeistään viisivuotiaana, muuten joutuu/pääsee käymään terapiassa. Pitää 4-vuotiaana osata leikata ympyrä. Huhhuh. Lapset eivät saa kehittyä omaa tahtiaan, vanhemien havaintoja ei huomioida tai kuunnella/uskota. Esimerkiksi kun lapseni ei suostunut puhumaan ulkomaalaissyntyiselle mieslääkärille kolmivuotisneuvolassa sen viiden minuutin aikana kun häntä näimme, hän käski meitä tulemaan kahden kuukauden päästä uudelleen. Ei vaikka lapsi pulputti neuvolan aulassa leluille ja minulle minkä ehti, kun huoneesta päästiin. Koputin lääkärin ovelle, mutta ei. Uudestaan olisi tultava. No, eipä tullut mentyä. Neljävuotisneuvola meni taasen ihan hienosti, johtui kylläkin siitä että oma ihana neuvolatätimme oli paikalla.
Olisi aika perustaa yksityinen, pehmeiden arvojen luotsaama, perhetukipiiri, jossa terveydenhoitaja/lääkäri tekisi kotikäyntejä ja toimittaisi ehkä tarvittavat näytteet laboratorioon. Opastaisi ja neuvoisi jos tarvetta tulee. Haaveillahan kannattaa aina. :)
lauantai 21. elokuuta 2010
Serotoniinia ja hyviä tekoja
En voinut olla tarttumatta aiheeseen, Itkupilli kirjoitti blogissaan Wayne Dyerin luennosta jolla kerrottiin tutkimuksesta jonka mukaan serotoniini sekä immuunisuoja-arvot kohoavat kun tehdään hyvä teko. Arvot kohoavat sekä tekijällä, kohteella että ihmisellä joka seuraa tuota tekoa.
Tämä on mahtavaa! Jo pelkkä hymyily toiselle on hyvä teko! Ihanaa!
Tämä on mahtavaa! Jo pelkkä hymyily toiselle on hyvä teko! Ihanaa!
perjantai 20. elokuuta 2010
Kuolemasta
Kuolema on kiehtonut minua. Lähes aina. Ja pelottanut. Siis se omani.
Italiassa, Frassasin tippukiviluolassa Damokleen miekaksi kutsuttu seitsenmetrinen tippukivi roikkui kaukana yläpuolellani. Tarinan mukaan siis Damoklee, palvelija, kadehti onnekasta isäntäänsä, Dionysiosta. Dionysios järjesti Demokleen kunniaksi juhlat, joissa Demoklee sai kunniapaikan. Kunniapaikan yllä kuitenkin roikkui hevosen jouhen varassa terävä ja painava miekka. Kun Demoklee huomasi miekan oli häneltä juhlat pilalla, koska hän pelkäsi niin.
Niin. Itse olen tullut siihen tulokseen että tuo miekka, kuolema, saa juhlat todella tuntumaan. Jokainen hetki voi olla viimeinen. Kaikki irti, kuten sanotaan. Joku viisas on sanonut että kuolema on elämän paras keksintö. Juhlitaan siis sitä. Jos ei muuta keksitä.
Italiassa, Frassasin tippukiviluolassa Damokleen miekaksi kutsuttu seitsenmetrinen tippukivi roikkui kaukana yläpuolellani. Tarinan mukaan siis Damoklee, palvelija, kadehti onnekasta isäntäänsä, Dionysiosta. Dionysios järjesti Demokleen kunniaksi juhlat, joissa Demoklee sai kunniapaikan. Kunniapaikan yllä kuitenkin roikkui hevosen jouhen varassa terävä ja painava miekka. Kun Demoklee huomasi miekan oli häneltä juhlat pilalla, koska hän pelkäsi niin.
Niin. Itse olen tullut siihen tulokseen että tuo miekka, kuolema, saa juhlat todella tuntumaan. Jokainen hetki voi olla viimeinen. Kaikki irti, kuten sanotaan. Joku viisas on sanonut että kuolema on elämän paras keksintö. Juhlitaan siis sitä. Jos ei muuta keksitä.
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Koulusta, elämästä, sydämen tehtävästä
Lauri Järvilehdon kirjoitus ajattelun ammattilainen blogissa innosti minua kirjoittamaan tästä aiheesta, nyt kun siis 60 tuhatta koululaista aloittaa opintiensä.
Koulun tehtävä on antaa perustaidot kuten luku-, kirjoitus- ja laskentataidot jotta mahdollistetaan jatko-oppiminen. Peruskoulu onnistuu tässä mielestäni erittäin hyvin. Lisäksi lapset saavat oppia toimimaan ryhmässä ja oppivat aikatauluja sekä, ikävä kyllä, luokittamista ja arvostelua.
Eräällä Afrikan heimolla on ihana päämäärä heimonsa jäsenille: Jokaisen tulisi löytää sydämen tehtävänsä. Tehdä siis mitä haluaa ja mihin on intohimo. Tehdä sitä mistä pitää ja pitää siitä mitä tekee. Applen Steve Jobs piti tästä aiheesta mahtavan puheen Stanfordin yliopiston valmistuneille 2005. Connecting the dots.
Koskaan ei voi tietää etukäteen mitkä opitut taidot ovat oleellisia. Opiskele siis sitä mitä tahdot opiskella. Sitä mikä kiinnostaa, sitä mihin on sydämen palo. Jos ei tiedä mikä kiinnostaa, kannattaa opiskella kaikkea. Opiskelua voi olla myös 'vuorovaikutustaitojen kehitys' eli suomeksi juttelu. Samalla kun keskustellaan, yleensä vaihdetaan ajatuksia, mikä on mahtavan hedelmällistä toisinaan.
Ei opiskeluun tarvita koulua, voi löytää joku jolla on taito ja oppia häneltä. Oppia voi myös monella tapaa, itse olen kovin käytäntöhenkinen oppija. Tarina kertoo, että aikoinaan kun tarvittiin merenkulkuun kronometriä, siis laitetta jolla voidaan mitata sijainti, Britannian hallitus julisti kilpailun aiheesta ja voittaja oli kelloseppä joka oli nukkunut pienenä kello tyynynsä alla jotta ei myöhästyisi koulusta ja siten oppinut kellon äänestä kellon toiminnan ja lopulta opiskellut kellosepän taidot. Hän oli siis kellon käyntiäänestä opiskellut kellon rakenteen.
Hyvä koulumenestys ei takaa menestystä elämässä. Onni ei tule välttämättä opiskelemalla sitä mitä joku muu tahtoo sinun oppivan. Pitää löytää se oma sydämen tehtävä.
Koulun tehtävä on antaa perustaidot kuten luku-, kirjoitus- ja laskentataidot jotta mahdollistetaan jatko-oppiminen. Peruskoulu onnistuu tässä mielestäni erittäin hyvin. Lisäksi lapset saavat oppia toimimaan ryhmässä ja oppivat aikatauluja sekä, ikävä kyllä, luokittamista ja arvostelua.
Eräällä Afrikan heimolla on ihana päämäärä heimonsa jäsenille: Jokaisen tulisi löytää sydämen tehtävänsä. Tehdä siis mitä haluaa ja mihin on intohimo. Tehdä sitä mistä pitää ja pitää siitä mitä tekee. Applen Steve Jobs piti tästä aiheesta mahtavan puheen Stanfordin yliopiston valmistuneille 2005. Connecting the dots.
Koskaan ei voi tietää etukäteen mitkä opitut taidot ovat oleellisia. Opiskele siis sitä mitä tahdot opiskella. Sitä mikä kiinnostaa, sitä mihin on sydämen palo. Jos ei tiedä mikä kiinnostaa, kannattaa opiskella kaikkea. Opiskelua voi olla myös 'vuorovaikutustaitojen kehitys' eli suomeksi juttelu. Samalla kun keskustellaan, yleensä vaihdetaan ajatuksia, mikä on mahtavan hedelmällistä toisinaan.
Ei opiskeluun tarvita koulua, voi löytää joku jolla on taito ja oppia häneltä. Oppia voi myös monella tapaa, itse olen kovin käytäntöhenkinen oppija. Tarina kertoo, että aikoinaan kun tarvittiin merenkulkuun kronometriä, siis laitetta jolla voidaan mitata sijainti, Britannian hallitus julisti kilpailun aiheesta ja voittaja oli kelloseppä joka oli nukkunut pienenä kello tyynynsä alla jotta ei myöhästyisi koulusta ja siten oppinut kellon äänestä kellon toiminnan ja lopulta opiskellut kellosepän taidot. Hän oli siis kellon käyntiäänestä opiskellut kellon rakenteen.
Hyvä koulumenestys ei takaa menestystä elämässä. Onni ei tule välttämättä opiskelemalla sitä mitä joku muu tahtoo sinun oppivan. Pitää löytää se oma sydämen tehtävä.
maanantai 9. elokuuta 2010
Oma talo
IIIIhanaa. Meillon oma talo nyt. Punainen unelma. Keskiviikkona kirjoitettiin kauppakirjat ja nyt on päivät vierähtäneet talolla. Talo on Porvoossa, alkuperäinen osa on 20-luvulta ja laajennus. Talo ei ole vielä valmis, alakerta on jo pinnoitusvaiheessa, yläkerta villoituksessa. Savusaunakin löytyy ja kaikkea ihanaa. Tämä tykkää niin kovasti. Ja naapuritkin on ihania.
Tytärkin on niin innoissaan että jatkuvasti selittää mihin hänen sänkynsä tulee ja mihin hyllyt ja lelulaatikot. Suloinen. On paklannut ja maalannut minun kanssani innokkaasti.
Tytärkin on niin innoissaan että jatkuvasti selittää mihin hänen sänkynsä tulee ja mihin hyllyt ja lelulaatikot. Suloinen. On paklannut ja maalannut minun kanssani innokkaasti.
perjantai 30. heinäkuuta 2010
Melomassa
Olin eilettäin melomassa, avomieheni äidin kanssa.
Viime reissusta on varmaan jo kaksi vuotta, ja ihanaa oli. Kiersimme Kulosaaren vastapäivään.
Olin jäsenenä HeMessä jonkun kolme vuotta, joku viisi vuotta sitten. Silloin se oli ainakin ihan mukava seura.
Hyvää oli kaksi vajaa, toinen mustikkamaalla ja toinen soutustadionilla, joka mahdollisti molemminpuolin helsinkiä tapahtuvan melonnan.
Jos vaikka ensikesänä menisi kertaamaan.
Viime reissusta on varmaan jo kaksi vuotta, ja ihanaa oli. Kiersimme Kulosaaren vastapäivään.
Olin jäsenenä HeMessä jonkun kolme vuotta, joku viisi vuotta sitten. Silloin se oli ainakin ihan mukava seura.
Hyvää oli kaksi vajaa, toinen mustikkamaalla ja toinen soutustadionilla, joka mahdollisti molemminpuolin helsinkiä tapahtuvan melonnan.
Jos vaikka ensikesänä menisi kertaamaan.
Sähköistä
Tämmöiseen otsakkeeseen törmäsin:
"Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa yli 150 kilometrin pituisen voimajohdon Lappeenrannan Yllikkälän ja Joroisten Huutokosken välille. Hanke on osa Fingridin investointiohjelmaa, jossa varaudutaan vahvistamaan verkkoa uutta sähköntuotantoa varten. Valtioneuvosto on myöntänyt maa-alueiden lunastusluvan sähkönsiirtoyhteyttä varten.Fingrid investoi kantaverkkoon seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 1,6 miljardia euroa, mikä merkitsee vuosittain 100 - 200 miljoonan euron investointeja. Tavoitteena on rakentaa lähes 3000 kilometriä voimajohtoja ja noin 30 uutta sähköasemaa. "
Itse uusiutuvien energialähteiden puolustajana olen ajatellut että miksei kantaverkossa voisi olla niissä tolpissa tuulimyllyt jokaisessa, sellaset ruuvimalliset. Eivät enää voisi muutakuin kaunistaa tuollaiset maisemaa, kantaverkkohan on jo ruma muutenkin. Ja olisivat aukealla paikalla ja ylhäällä. Niin jotta taidanpa lähettää tämän blogin linkin fingridille. Katotaan tuleeko vastausta.
keskiviikko 28. heinäkuuta 2010
maanantai 26. heinäkuuta 2010
Kärsivällisyyden voima
Jataka-tarina nimeltä
Kärsivällisyyden voima:
"Elipä kerran syvällä viidakossa mahtava, villi vesipuhveli. Se näytti suurelta ja
pelottavalta, mutta sen sydän oli lempeä ja ystävällinen.
Samassa viidakossa asui pahankurinen ja ilkeä apina. Se kiusasi päivästä toiseen vesipuhvelia lukemattomin tavoin.
Puhveli ei voinut syödä ruohoa, koska apina hypähteli sen jalkojen edessä ja ilkkui: "Yritäpä syödä! Yritäpä nyt syödä!"
Puhveli halusi mennä jokeen kylpemään. Silloin apina hyppäsi sen niskaan, peitti sen silmät käsillään ja räkätti sen korvaan: "Älä kompastu ja putoa!"
Kun puhveli halusi asettua lepäämään nurmikolle, apina hyppeli sen selässä ja uhkasi pistää puhvelia terävällä kepillä, jollei tämä antaisi apinalle ratsastusmatkaa.
Puhveli kesti tyynesti apinan kiusanteon. Se ei koskaan loukannut pikku apinaa tai pelästyttänyt sitä. Puhveli kohteli apinaa ystävänään.
Sitten eräänä päivänä mahtava metsän henki kiinnitti huomion apinan temppuihin ja vihastui: "Oi suuri puhveli, miksi siedät tuota hullua apinaa? Pelkäätkö sitä? Sinä, jota voimakkain leijonakin varoo, ja jonka tielle ei edes norsu asetu. Noilla sarvillasi voisit pilkkoa apinan kappaleiksi."
Puhveli vastasi: " Viha ei koskaan johda onneen. Apina tekee minulle suuren palveluksen antamalla mahdollisuuden harjoitella kärsivällisyyttä. Oppimalla kärsivällisyyttä suojelen sekä itseäni että muita. Tuntuu paremmalta olla kärsivällinen. Se tuntuu hyvältä. Viha vahingoittaa sydäntäni. Kun vältän vihaa, minun ei tarvitse loukata ketään eikä tuntea mielipahaa jälkeenpäin."
Mutta metsän henki ei voinut ymmärtää. "Tuon inhottavan olennon temput vain pahenevat, jollet anna sille kunnon opetusta."
Puhveli sanoi: "On parempi olla kärsivällinen, ystäväni - se voi vaikuttaa häneen, kärsivällisyys. Apinallakin on, kuten jokaisella luodulla, aito sydän".
Ja puhveli jatkoi: "Kärsivällisyyden harjoittamiseen tarvitset jonkin kiusanhengen apua. Et voi harjoitella kärsivällisyyttä kilttien olentojen kanssa. Se, mitä tarvitset kärsivällisyytesi harjoittamiseen, on juuri tällainen apina. Kärsivällisyyden harjoittelu on kovaa työtä, mutta sillä on valtava voima. Opin olemaan kärsivällinen ajattelemalla apinaa, joka joutuu kiusaamisensa tähden varmasti vaikeuksiin. Ennemmin tai myöhemmin se kokeilee temppujaan äkkipikaiseen olentoon, joka joko haavoittaa sitä tai jopa pieksää sen. Apina parka!."
Tämän keskustelun aikana apina oli piiloutunut puun oksastoon ja kuuli joka sanan. Se tuli puhvelin luo. "En tiennytkään, että minulla on näin hyvä ystävä. En uskonut, että minulla on lainkaan ystäviä. Kuinka hyvä ja vakaa olet, kun voit olla ystävällinen minunlaiselleni apinalle. Anna minulle anteeksi, että olen kiusannut sinua ja keksinyt ilkeitä temppuja. Anna minun olla ystäväsi."
Jos pidät kaikkia olentoja ystävinä, eivät temput tai kiusaaminen tee sinulle pahaa, sillä sydämesi on kärsivällisyyden suojelema."
Lähde: netti, Jakata-tarinoita löytyy kirjasta "Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon" (Basam Books, 1998). suomentanut Virpi Hämeen-Anttila
Kärsivällisyyden voima:
"Elipä kerran syvällä viidakossa mahtava, villi vesipuhveli. Se näytti suurelta ja
pelottavalta, mutta sen sydän oli lempeä ja ystävällinen.
Samassa viidakossa asui pahankurinen ja ilkeä apina. Se kiusasi päivästä toiseen vesipuhvelia lukemattomin tavoin.
Puhveli ei voinut syödä ruohoa, koska apina hypähteli sen jalkojen edessä ja ilkkui: "Yritäpä syödä! Yritäpä nyt syödä!"
Puhveli halusi mennä jokeen kylpemään. Silloin apina hyppäsi sen niskaan, peitti sen silmät käsillään ja räkätti sen korvaan: "Älä kompastu ja putoa!"
Kun puhveli halusi asettua lepäämään nurmikolle, apina hyppeli sen selässä ja uhkasi pistää puhvelia terävällä kepillä, jollei tämä antaisi apinalle ratsastusmatkaa.
Puhveli kesti tyynesti apinan kiusanteon. Se ei koskaan loukannut pikku apinaa tai pelästyttänyt sitä. Puhveli kohteli apinaa ystävänään.
Sitten eräänä päivänä mahtava metsän henki kiinnitti huomion apinan temppuihin ja vihastui: "Oi suuri puhveli, miksi siedät tuota hullua apinaa? Pelkäätkö sitä? Sinä, jota voimakkain leijonakin varoo, ja jonka tielle ei edes norsu asetu. Noilla sarvillasi voisit pilkkoa apinan kappaleiksi."
Puhveli vastasi: " Viha ei koskaan johda onneen. Apina tekee minulle suuren palveluksen antamalla mahdollisuuden harjoitella kärsivällisyyttä. Oppimalla kärsivällisyyttä suojelen sekä itseäni että muita. Tuntuu paremmalta olla kärsivällinen. Se tuntuu hyvältä. Viha vahingoittaa sydäntäni. Kun vältän vihaa, minun ei tarvitse loukata ketään eikä tuntea mielipahaa jälkeenpäin."
Mutta metsän henki ei voinut ymmärtää. "Tuon inhottavan olennon temput vain pahenevat, jollet anna sille kunnon opetusta."
Puhveli sanoi: "On parempi olla kärsivällinen, ystäväni - se voi vaikuttaa häneen, kärsivällisyys. Apinallakin on, kuten jokaisella luodulla, aito sydän".
Ja puhveli jatkoi: "Kärsivällisyyden harjoittamiseen tarvitset jonkin kiusanhengen apua. Et voi harjoitella kärsivällisyyttä kilttien olentojen kanssa. Se, mitä tarvitset kärsivällisyytesi harjoittamiseen, on juuri tällainen apina. Kärsivällisyyden harjoittelu on kovaa työtä, mutta sillä on valtava voima. Opin olemaan kärsivällinen ajattelemalla apinaa, joka joutuu kiusaamisensa tähden varmasti vaikeuksiin. Ennemmin tai myöhemmin se kokeilee temppujaan äkkipikaiseen olentoon, joka joko haavoittaa sitä tai jopa pieksää sen. Apina parka!."
Tämän keskustelun aikana apina oli piiloutunut puun oksastoon ja kuuli joka sanan. Se tuli puhvelin luo. "En tiennytkään, että minulla on näin hyvä ystävä. En uskonut, että minulla on lainkaan ystäviä. Kuinka hyvä ja vakaa olet, kun voit olla ystävällinen minunlaiselleni apinalle. Anna minulle anteeksi, että olen kiusannut sinua ja keksinyt ilkeitä temppuja. Anna minun olla ystäväsi."
Jos pidät kaikkia olentoja ystävinä, eivät temput tai kiusaaminen tee sinulle pahaa, sillä sydämesi on kärsivällisyyden suojelema."
Lähde: netti, Jakata-tarinoita löytyy kirjasta "Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon" (Basam Books, 1998). suomentanut Virpi Hämeen-Anttila
perjantai 23. heinäkuuta 2010
Mikä tämän kappaleen nimi on?
Paistaa kalpea kuu,
aukee kissoilta suu,
ja ne naukuu,
on maaliskuu.
Huutaa aidalta kolli,
syntyy duurista molli,
kissat naukuu,
ja rakastuu..
Kaksi on varjoa aidalla,
hännät niin hassusti mutkalla,
sanoo toinen niistä musta -
mä sitten tykkään susta.
Hetki huokaa-usta.
Minäkin tykkään susta.
Tämä oli mun lempparilauluni mukulana. Ai niin ihana, mutten löydä mistään..
aukee kissoilta suu,
ja ne naukuu,
on maaliskuu.
Huutaa aidalta kolli,
syntyy duurista molli,
kissat naukuu,
ja rakastuu..
Kaksi on varjoa aidalla,
hännät niin hassusti mutkalla,
sanoo toinen niistä musta -
mä sitten tykkään susta.
Hetki huokaa-usta.
Minäkin tykkään susta.
Tämä oli mun lempparilauluni mukulana. Ai niin ihana, mutten löydä mistään..
tiistai 20. heinäkuuta 2010
Tämä avautuu päivähoitomaksuista
Juu siis tahdon avautua, siis toisin sanoen purkaa tätä ainaista vitutusta. Minähän en ressaa, mutta sauhuan aina yleensä jostain, niinku nyt tähän kirjoitukseen sitä, että meillehän on tänne Vantaalle suunniteltu, että tulisi tuo päivähoidon oikea kustannus siihen kotiin tulevaan laskuun.
Ensin aattelin, että sehän vaan syyllistää niitä jotka lapun saa.
Sitten aattelin, että hitto, 990 € kuukaudessa, joka maksetaan päivähoidosta per lapsi, saa jo vaikka millaisen hoitajan kotiin. Entä mitäpä jos lapsia olisi kaksi. Äkkiseltään laskettuna se on kakskymppiä vajaa 2000€ eli 1980€.
Itse siis maksan 233 € ja loput antaa kunta rahoina, jotka olen maksanut kunnalle veroina. Elikkäs kunta antaa 757€ per kuukausi per lapsi. Se tekee kahdesta lapsesta 1514€/kk.
Siis oikeesti, kuinkahan moni vanhempi hoitaisi muksunsa itse, jos saisi tuon rahan itselleen, käteen?
Maksaisi siitä iloisesti verotkin.
Siis älkää käsittäkö vain väärin. Arvostan todella nykyistä päivähoidon tasoa, mutta tuo vaihtoehdottomuus järjestelmässä rassaa. Mutta yhteiskuntahan pyörii niinkuin sitä pyöritetään.
Ensin aattelin, että sehän vaan syyllistää niitä jotka lapun saa.
Sitten aattelin, että hitto, 990 € kuukaudessa, joka maksetaan päivähoidosta per lapsi, saa jo vaikka millaisen hoitajan kotiin. Entä mitäpä jos lapsia olisi kaksi. Äkkiseltään laskettuna se on kakskymppiä vajaa 2000€ eli 1980€.
Itse siis maksan 233 € ja loput antaa kunta rahoina, jotka olen maksanut kunnalle veroina. Elikkäs kunta antaa 757€ per kuukausi per lapsi. Se tekee kahdesta lapsesta 1514€/kk.
Siis oikeesti, kuinkahan moni vanhempi hoitaisi muksunsa itse, jos saisi tuon rahan itselleen, käteen?
Maksaisi siitä iloisesti verotkin.
Siis älkää käsittäkö vain väärin. Arvostan todella nykyistä päivähoidon tasoa, mutta tuo vaihtoehdottomuus järjestelmässä rassaa. Mutta yhteiskuntahan pyörii niinkuin sitä pyöritetään.
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Teetä ja sympatiaa
Tiesittekös muuten että vuoden vankilapaikka suomessa maksaa 50 000 € vuodessa? Minulle tuo oli uutta.
Olen järkyttynyt. Ja vihainen. Vaikka eihän se mitään auta että olen.
Taidan perustaa vankilan. Jokaisesta vangista saan 45 000€ ja varmasti pidän huolen että tulevat uudestaan. Voisin antaa asiakkailleni vaikka vuodesta 20 000 € ja itse pitää loput. Itse asiassa voisin ulkoistaa vankilani jonnekin lämpimään ja halpaan maahan. Antaisin terapiaa.
Olen järkyttynyt. Ja vihainen. Vaikka eihän se mitään auta että olen.
Taidan perustaa vankilan. Jokaisesta vangista saan 45 000€ ja varmasti pidän huolen että tulevat uudestaan. Voisin antaa asiakkailleni vaikka vuodesta 20 000 € ja itse pitää loput. Itse asiassa voisin ulkoistaa vankilani jonnekin lämpimään ja halpaan maahan. Antaisin terapiaa.
torstai 15. heinäkuuta 2010
maanantai 12. heinäkuuta 2010
Kirvesvartta
Vanha ja huonokuuloinen isäntä istuu talonsa kuistilla kiikkustuolillaan veistellen kirvesvartta. Hän miettii itsekseen ääneen, miten nykyään on niin hiljaista eikä talossa käy edes vieraita. Paitsi eksyyhän tänne aina joku onneton turisti ja ne kaikki kysyy aina ne samat kysymykset. Ensin kysytään, että mitäs se isäntä oikein tekee, no kirvesvarttahan minä! Sitten kysytään paljonko on ikää kiikarissa. Ja olenhan minä jo 80 kymmenissä... Sitten kysellään onko talossa traktoria. Tuollahan se on ladon takana lantakasan alla puskurit ruosteessa. Sitten kysellään onko hevosta. Olihan minulla yksi, mutta se oli länkisäärinen ja pihtipolvinen ja on nykyään tukinajossa Tynkkylänjoella. No entäs onko talossa lehmiä. Teuraaksi on nekin jo viety, kun tulivat kalliiksi. Sitten kysellään puhelimen perään, mutta eihän minulla sellaisia ylellisyyksiä ole. Naapurissa minä olen käynyt asiani hoitamassa. Sitten kysellään ruokaa ja sitähän löytyy tuolta jääkaapista. Sieltä saa vapaasti ottaa. Viimein kysytään polkua naapuriin. Tuollahan se menee kahden puun välistä ja voin kyllä lähteä näyttämään.
Samalla turisti sattuu huristelemaan koslallaan perheineen lähimain. Auto tekee tenän keskelle tietä ja turisti lähtee etsimään asutusta, jotta voisi soittaa kaupungista apua, jättäen perheensä odottelemaan autoon. Turisti löytää tiensä pian vanhan isännän maille, joka istuskelee talonsa edustalla kiikkustuolissaan, vuoleskellen tapansa mukaan kirvesvartta.
(T = Turisti, I = Isäntä)
T: Päivää!
I: Kirvesvartta.
T: Ahaa, no kuinka kauan sitä ollaan sitten veistelty?
I: 80 vuotta tuli täyteen viime kuussa.
T: Vai niin.. Sattuisikohan talon emäntä olla paikalla?
I: Se on tuolla ladon takana lantakasan alla, mutta siinä on puskurit aika ruosteessa.
T: No, entäs onko teillä tyttäriä?
I: On meillä yksi, mutta se oli länkisäärinen ja pihtipolvinen ja on nykyään tukinajossa Tynkkylänjoella.
T: Selvä.. (turisti alkaa jo pelkäämään, onko täällä ketään selväjärkistä jolle puhua) Entäs onko tässä lähellä muita naapureita?
I: Ei niitä enään ole, pistettiin lihoiksi jo vuosia sitten.
T: Taidan käydä tässä vessassa, löytyyhän teiltä talosta huussi? (turisti päättää käydä itse tutkimassa taloa, jos löytyisi vaikka joku muu jolle puhua)
I: Eihän minulla nyt sellaisia ylellisyyksiä ole. Naapurissa olen käynyt hoitamassa asiani.
T: (turhautuneena) Mistä tuollaisia miehiä oikein löytää?
I: Jääkaapista, jääkaapista! Ihan voi vapaasti itse käydä katsomassa.
T: (hermostuneena) Missä sinun järkesi oikein on?
I: Tuollahan se menee noiden kahden puun välissä. Mutta minähän voin vaikka itse lähteä näyttämään.
Samalla turisti sattuu huristelemaan koslallaan perheineen lähimain. Auto tekee tenän keskelle tietä ja turisti lähtee etsimään asutusta, jotta voisi soittaa kaupungista apua, jättäen perheensä odottelemaan autoon. Turisti löytää tiensä pian vanhan isännän maille, joka istuskelee talonsa edustalla kiikkustuolissaan, vuoleskellen tapansa mukaan kirvesvartta.
(T = Turisti, I = Isäntä)
T: Päivää!
I: Kirvesvartta.
T: Ahaa, no kuinka kauan sitä ollaan sitten veistelty?
I: 80 vuotta tuli täyteen viime kuussa.
T: Vai niin.. Sattuisikohan talon emäntä olla paikalla?
I: Se on tuolla ladon takana lantakasan alla, mutta siinä on puskurit aika ruosteessa.
T: No, entäs onko teillä tyttäriä?
I: On meillä yksi, mutta se oli länkisäärinen ja pihtipolvinen ja on nykyään tukinajossa Tynkkylänjoella.
T: Selvä.. (turisti alkaa jo pelkäämään, onko täällä ketään selväjärkistä jolle puhua) Entäs onko tässä lähellä muita naapureita?
I: Ei niitä enään ole, pistettiin lihoiksi jo vuosia sitten.
T: Taidan käydä tässä vessassa, löytyyhän teiltä talosta huussi? (turisti päättää käydä itse tutkimassa taloa, jos löytyisi vaikka joku muu jolle puhua)
I: Eihän minulla nyt sellaisia ylellisyyksiä ole. Naapurissa olen käynyt hoitamassa asiani.
T: (turhautuneena) Mistä tuollaisia miehiä oikein löytää?
I: Jääkaapista, jääkaapista! Ihan voi vapaasti itse käydä katsomassa.
T: (hermostuneena) Missä sinun järkesi oikein on?
I: Tuollahan se menee noiden kahden puun välissä. Mutta minähän voin vaikka itse lähteä näyttämään.
torstai 1. heinäkuuta 2010
Allas täynnä
Nyt se on sitten täytetty, tytär pumppasi sen ja minä lorotteltin perään. Siis altaan pihalle. Virittelin letkut olohuoneen läpi kylppäriin ja kiinnitin letkun suihkuun ja sain sopivanlämpöistä vettä ilman kantamista pihalle. Helppoa. Siinä sitten köllittiin auringossa hyttysten syötävinä. Aikas kivaa.
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Drive-in sushitaivas
Joo, menin sitten taas ajattelemaan, voi minua. Mutta kun pidän siitä. Ei voi mitään.
Pidän siis sushista, meillä syödään sushia ehkä noin kerran kuussa ja katsellaan telkkua.
Joskus mies innostuu ihan itse tekemäänkin, joskus ostetaan tuoreet, joskus pakasteena.
Ajattelin joskus käydä kalatukkueriksonin sushi factoryssä.
Haaveilen että sushia saisi mäkkärityyliin drive-inistä. Se olisi ihanaa! Sushitaivas!
Pidän siis sushista, meillä syödään sushia ehkä noin kerran kuussa ja katsellaan telkkua.
Joskus mies innostuu ihan itse tekemäänkin, joskus ostetaan tuoreet, joskus pakasteena.
Ajattelin joskus käydä kalatukkueriksonin sushi factoryssä.
Haaveilen että sushia saisi mäkkärityyliin drive-inistä. Se olisi ihanaa! Sushitaivas!
keskiviikko 16. kesäkuuta 2010
Ihana vanha talo
Se oli ihana, käytiin katsomassa sellaista satavuotiasta taloa, jossa lautalattian lankutkin oli kolkyt senttiä leveät. Pihalla on talli jossa paikka viidelle hepalle. Oli suloista kun päästiin autosta ulos niin heppa hirnu iloisesti tervehdykseksi ja ryntäsi katsastamaan tulijat. Pruut.. ja jäitä hattuun vaan. Kyllä se minulle kelpais, saa nähdä miten tässä käy.. ..asutaanko kohta maalla?
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Lintsillä sunnuntaina
Ihana päivä oli sunnuntaina lintsillä.. Sain päähäni että nyt on mentävä ja paikkahan oli tupaten täynnä.
Siinä lippujonossa sitten saimme tietää että oli linnanmäen 60 vuotissynttärit ja että lippuja saisi kaksi yhden hinnalla! Sehän sopi oikein mainiosti, kiitos vain!
Paikka oli täynnä, ja heti kävi selväksi että muslimeja oli ihan valtavasti, varmaan joka toinen vähintään kulki huivi päässään. Ja irakilaisisen näköisiä oli myös, siis ilmeiseti kurdeja. Olen suvaitsevainen ihminen, olen, ja minullekin tuli tuolla mieleen että tätäkö varten Suomi on sotansa sotinut.. En uskonut tälläisten ajatusten päähäni mahtuvan, mutta oikeasti olisittepa nähneet.. Ei suomen sanaa kuulunut.
Eräältä huivein sonnustautuneelta tytöltä kysyinkin että onko muslimeilla jokin kokoontuminen täällä, mutta hän kielsi. Kysyi samassa yhteydessä hän kysyi olenko käynyt Thaimaassa, kysymys tuntui minusta hieman hassulta, koska olinhan kysynyt vain tuota yhtä asiaa. En ole.
Mutta ajatus jäi elämään. Onhan se niin että ei siellä Thaimaan rannoillakaan varmaan ihan äidinkieltä aina puhuta. ;) Mutta toisaalta, Suomi ei elä turismilla, kaiketi.
Päivä meni mainiosti, kaikilla oli kivaa ja lopuksi menimme seitsämän aikoihin maisemajunaan. Kun kiersimme vesitornin toiselle puolelle olikin yllätys suuri kun monta poliisiautoa ja poliisia oli ilmestynyt aukiolle. Päätimme että on ilmeisesti aika lähteä kotiin, jos poliisitkin ovat paikalla ja hipsimme portille päin. Mennessämme kysäisin junakuskilta mitä oli tapahtunut, mutta hän ei tiennyt.
Portilla odottikin yllätys, ne olivatkin kiinni. Ei kun hieman miettimään mitä nyt oikein tapahtuu, kun poliisit on paikalla ja portit kiinni. Päätimme yrittään kahvilaan 'suojiin'. Kahvilan ulkopuolella, seinässä olevasta pienestä kaiuttimesta kuului todella hiljaa että turvallisuussyistä pyydetään poistumaan..Laitteet eivät enää liikkuneet, ihmiset olivat hämmentyneitä.
Kahvilassa ei tiedetty mitään k.o. tiedotteesta, eikä siitä että laitteet oli pysäytetty, tai muustakaan.
No, siinä sitten istuimme ja odottelimme aikamme ja portitkin aukesivat ja pääsimme ulos ja kotiin.
Ihmettelen kyllä suuresti tuota turvajärjestelyä tuolla linnanmäellä. 20 000 ihmistä/pvä ja evakuointi ja tiedotus oli onnetonta. Pitääkö oikeasti sattua jotain ennenkuin näihin asioihin herätään? Hoppas inte.
perjantai 4. kesäkuuta 2010
Lehmus
Anna Puun levy Sahara on ilmestynyt!
Itse olen Lehmus (11.3.-20.3 ja 13.9.-22.9.)
Lehmus osaa käyttää viehätysvoimaansa ja saa jokaisen pään pyörälle. Hän haaveilee mukavasta elämästä, mutta sillä ei lopultakaan ole hänelle suurta merkitystä. Hän sopeutuu helposti ja jo sänky riittää luomaan kodikkaan tunnelman. Lehmus on rauhallinen, jopa hieman tahdoton, joskus pessimisti. Suru ja alakuloisuus ovat hänen päävihollisiaan, mutta jos hän tapaa sukulaissielun, rakkaus voi palauttaa tasapainon. Lehmus on epävakainen, vaikeaselkoinen ja herkkä imartelulle, mutta ehdottoman sympaattinen. Hänellä on taipumusta tekniikkaan, hän on realistinen kekseliäs ja tarkka havainnoija. Lehmuksella on vahva omanarvontunto. Hän on hyvä kuuntelija ja kunnioittaa läheisiään.
(Kuuluisia lehmuksia: Albert Einstein, Ludvig XIv ja Kirka Babitzin.)
Itse olen Lehmus (11.3.-20.3 ja 13.9.-22.9.)
Lehmus osaa käyttää viehätysvoimaansa ja saa jokaisen pään pyörälle. Hän haaveilee mukavasta elämästä, mutta sillä ei lopultakaan ole hänelle suurta merkitystä. Hän sopeutuu helposti ja jo sänky riittää luomaan kodikkaan tunnelman. Lehmus on rauhallinen, jopa hieman tahdoton, joskus pessimisti. Suru ja alakuloisuus ovat hänen päävihollisiaan, mutta jos hän tapaa sukulaissielun, rakkaus voi palauttaa tasapainon. Lehmus on epävakainen, vaikeaselkoinen ja herkkä imartelulle, mutta ehdottoman sympaattinen. Hänellä on taipumusta tekniikkaan, hän on realistinen kekseliäs ja tarkka havainnoija. Lehmuksella on vahva omanarvontunto. Hän on hyvä kuuntelija ja kunnioittaa läheisiään.
(Kuuluisia lehmuksia: Albert Einstein, Ludvig XIv ja Kirka Babitzin.)
Tikapuut
Niin, en tiedä miten yhdstäisin tämänpäivän kuvan mitenkään ajatuksiini.. Ehkä tähän hätään sopisi lastenloru..
Aa Bee Cee,
Kissa kävelee,
Tikapuita pitkin taivaaseen.
Tyttäreni aina jatkaa näin, on oppinut kuulemma kaveriltaan:
Tikapuut katkes,
kissan maha ratkes
Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.
Täytynee keksiä joku jatko vielä tuohon loruun.. :)
Täytynee keksiä joku jatko vielä tuohon loruun.. :)
No, kun näistä taivasasioista puhutaan, olen kovin onnellinen meidän Helsingin hiippakunnan uudesta piispasta joka on Irja Askola. Ensimmäinen naispiispamme ja siunaisi homoliittoja. Hyvä homma! Maailma on mahtava paikka! :)
keskiviikko 2. kesäkuuta 2010
Verenpisarat
Ei hätiä, kaikki ok täällä!
Ei siis mitään dramaattista ole tapahtunut..Verenpisaroita kuvailin tuossa, ovat niin ihania :)
Niin ja sitten huomasin että nuohan on särkyneitä sydämiä.. Voi voi..
Ei siis mitään dramaattista ole tapahtunut..Verenpisaroita kuvailin tuossa, ovat niin ihania :)
Niin ja sitten huomasin että nuohan on särkyneitä sydämiä.. Voi voi..
-10 kiloa
Jippii! 10 kiloa on karissut! Voisin sen kunniaksi syödä vaikka pari suklaalevyä! ;D
Puolivuotta vierähti siis tuohon. Enkä todellakaan ole tehnyt mitään ruokaremontteja saati lisännyt liikuntaa..
Puolivuotta vierähti siis tuohon. Enkä todellakaan ole tehnyt mitään ruokaremontteja saati lisännyt liikuntaa..
tiistai 1. kesäkuuta 2010
Jassoo somee
Nonniin, olen laajentanut some:n käyttöä nyt sitten twitteriinkin ja sieltä saa näpsäkästi päivitettyä blogia ja facebookkia samalla kertaa! Kyllä tää kehitys kehittyy!
Vielä on vaikeuksia löytää ihmisiä joita twitterissä haluaisin seurata.. kaikki kun ei kuitenkaan kiinnosta. Turhuuksia näkee muutenkin jo ihan tarpeeksi jos vaan avaa oman igooglen. (Minulla on siellä kuitenki nuo molemmat iltapäivälehdet, täytyy tunnustaa..)
Vieläkun sais kännykkäkuvat näpsäkästi blogiin, (ilman johdotusta ja latailua), (eikös muuten ole samsungilla? joku blogger-puhelin) niin saataisiin tuo Nokiakin takasin tolpilleen, ehkä. JA tuo nokian puhelinmallien nimikäytäntö.. jotain N78 E34 tai jotain.. kuulostavat lähinnä joltain lisäainekoodeilta?!? Kamoon! :D
Vielä on vaikeuksia löytää ihmisiä joita twitterissä haluaisin seurata.. kaikki kun ei kuitenkaan kiinnosta. Turhuuksia näkee muutenkin jo ihan tarpeeksi jos vaan avaa oman igooglen. (Minulla on siellä kuitenki nuo molemmat iltapäivälehdet, täytyy tunnustaa..)
Vieläkun sais kännykkäkuvat näpsäkästi blogiin, (ilman johdotusta ja latailua), (eikös muuten ole samsungilla? joku blogger-puhelin) niin saataisiin tuo Nokiakin takasin tolpilleen, ehkä. JA tuo nokian puhelinmallien nimikäytäntö.. jotain N78 E34 tai jotain.. kuulostavat lähinnä joltain lisäainekoodeilta?!? Kamoon! :D
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
Method-putsaus
Tällaisen aineen löysin kodinykkösestä!
Oikein kiva! Kokeiltukin on jo kotona, miehellä on noro, joten tarpeeseen tuli puhdistusaine. Ovat "non toxic", pullo kierrätettyä, ihania tuoksuja koko sarja täynnä.
Kodinykkösessä ei ollut yleisaineena kuin tuota grapefruit tuoksuista, joten otin sitä. Luksusta siivoushetkiin! http://www.methodproducts.co.uk/
torstai 11. maaliskuuta 2010
Vaalipäivä
Tänään valitaan uusi arkkipiispa. Toivon että se on Kari Mäkinen. Kuulostaa suvaitsevaisemmalta ihmiseltä, vaikkakaan ei suvaitse naispappeuden vastustajia. Mutta hän haluaisi että kirkko siunaisi homopareja.
Miika Ruokanen ei taasen hyväksyisi avoliitossa olevaa heteroakaan papiksi, saati sitten siunaisi homopareja.
On se kyllä että hullua että ostoskeskuksia siunataan, muttei rakkautta, jos se on kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välistä. Ei voi käsittää.
Kyllä tällä vaalilla valitaan kirkon suunta.
Miika Ruokanen ei taasen hyväksyisi avoliitossa olevaa heteroakaan papiksi, saati sitten siunaisi homopareja.
On se kyllä että hullua että ostoskeskuksia siunataan, muttei rakkautta, jos se on kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välistä. Ei voi käsittää.
Kyllä tällä vaalilla valitaan kirkon suunta.
perjantai 5. maaliskuuta 2010
Aurinkoista
Aamulla kurkkasin ulos ikkunasta ja siellä paistoi AURINKO!
Mahtavaa!! Ja pakkastakaan ei ollut kuin viitisen astetta. Upea keli tehdä vaikka mitä.
No, minä sitten juopaisin kupin teetä ja suuntasin töihin.. :) Heh, heh.
Ihan kiva kuitenkin että on vielä töitä näinä aikoina.
Katsoin tuossa jokin aika sitten BBC:n dokkarin, jossa englantilaisia nuoria laitettiin töihin tonnikalatehtaalle ja aiemmin toiset nuoret olivat Intiassa valmistamassa vaatteita. Hirveissä oloissa ja pienellä palkalla, jos tarvitsee mainita. Riistämistä siis. Orjatyötä. Pakkohan jossain vaiheessa on elintasoerojen tasaannuttava täällä maapallolla.
Olenkin miettinyt tässä josko pitäisi ostaa jostain maaseudulta pieni maatila, kun kaikki tuotanto siirtyy halpamaihin.
Kansalla ei ole lopulta varaa maksaa tarvitsemistaan asioita, kun ei ole töitä kuin joillekin.
Silloin olisi ehkä hyvä olla vähän maata jota viljellä ja puuta tulisijaan. Kenties.
Mahtavaa!! Ja pakkastakaan ei ollut kuin viitisen astetta. Upea keli tehdä vaikka mitä.
No, minä sitten juopaisin kupin teetä ja suuntasin töihin.. :) Heh, heh.
Ihan kiva kuitenkin että on vielä töitä näinä aikoina.
Katsoin tuossa jokin aika sitten BBC:n dokkarin, jossa englantilaisia nuoria laitettiin töihin tonnikalatehtaalle ja aiemmin toiset nuoret olivat Intiassa valmistamassa vaatteita. Hirveissä oloissa ja pienellä palkalla, jos tarvitsee mainita. Riistämistä siis. Orjatyötä. Pakkohan jossain vaiheessa on elintasoerojen tasaannuttava täällä maapallolla.
Olenkin miettinyt tässä josko pitäisi ostaa jostain maaseudulta pieni maatila, kun kaikki tuotanto siirtyy halpamaihin.
Kansalla ei ole lopulta varaa maksaa tarvitsemistaan asioita, kun ei ole töitä kuin joillekin.
Silloin olisi ehkä hyvä olla vähän maata jota viljellä ja puuta tulisijaan. Kenties.
tiistai 23. helmikuuta 2010
Lumista
On tullut jo niin paljon lunta tönön katolle että mies meni suorittamaan puhdistusoperaatiota ja sai kuin saikin puolet katosta tyhjäksi (siis lumesta).
Hirvitti että tuleeko lumien mukana alas, mutta ei onneksi mitään käynyt.
Nyt sitä taas saadaan lisää. Jippii. Kunnon vanhanajan talvi.
Kumma noiden junien vaihteiden kanssa vaan, kun eivät ne Venäjällä saa tällaista kaaosta aikaiseksi kuin meillä täällä Suomessa ja tuolla Ruotsin puolella. Vai saako?
Laihdutuksesta sen verran että olen saanut karistettua jo 6 kiloa pois!
Eikä ole ollut vaikeaa ollenkaan. Helppoahan se on jos on NÄIN paljon kiloja kuin minulla.. :)
Olen siis välttänyt perunaa ja leipää, vaikkakin tunnustan että tänään tuli syötyä aikamoinen annos pastaa.
Mutta hyvää oli, ja en aio olla kauhean tiukkapipoinen syömisteni suhteen. Muistakaa huomauttaa jos huomaatte jotain sen suuntaista toimintaa.
Vielääkin maha röllöttää kuitenkin pahasti ja luulen että joudun edelleen katsomaan "nätti nakuna" -ohjelmaa liviltä jotta oppisin olemaan sinut kehoni kanssa.
Hirvitti että tuleeko lumien mukana alas, mutta ei onneksi mitään käynyt.
Nyt sitä taas saadaan lisää. Jippii. Kunnon vanhanajan talvi.
Kumma noiden junien vaihteiden kanssa vaan, kun eivät ne Venäjällä saa tällaista kaaosta aikaiseksi kuin meillä täällä Suomessa ja tuolla Ruotsin puolella. Vai saako?
Laihdutuksesta sen verran että olen saanut karistettua jo 6 kiloa pois!
Eikä ole ollut vaikeaa ollenkaan. Helppoahan se on jos on NÄIN paljon kiloja kuin minulla.. :)
Olen siis välttänyt perunaa ja leipää, vaikkakin tunnustan että tänään tuli syötyä aikamoinen annos pastaa.
Mutta hyvää oli, ja en aio olla kauhean tiukkapipoinen syömisteni suhteen. Muistakaa huomauttaa jos huomaatte jotain sen suuntaista toimintaa.
Vielääkin maha röllöttää kuitenkin pahasti ja luulen että joudun edelleen katsomaan "nätti nakuna" -ohjelmaa liviltä jotta oppisin olemaan sinut kehoni kanssa.
tiistai 16. helmikuuta 2010
Terveisiä Tukholmasta!
Olimme perheen voimin Tukholmassa risteilyllä viikonloppuna ja tytär nautti kun pääsi vihdoin vesirokon jälkeen ihmisten ilmoille. Pomppi kuin mikäkin pallo pitkin laivan käytäviä niin iloisesti..
Tukholmassa kävimme keskustassa ja vanhassa kaupungissa, kuninkaan linnalla oltiin niin aikaisin ettei museot olleet vielä auki, joten se jäi nyt tyttäreltä näkemättä. Tukholmassahan on museot ilmaisia, paitsi juuri nämä kuninkaanlinnan kohteet.
Hassu juttu johon törmäsimme laivalla ravintolassa, ei siis buffetissa, oli perhe joka oli tuonut jälkikasvunsa syömään. Heillä oli ravintolapöydässä sellainen kannettava DVD-soitin päällä koko syömisen ajan. Siis lapsille jotain lastenohjelmaa.
Muistan lapsuudessani ettei äiti antanut kotonakaan lukea akuankkoja ruokapöydässä, saati sitten ulkona syömässä.
Lapsia on niin monenlaisia, joten kaippa nämä lapset juuri tarvitsivat jotain viihdykettä ruokailun ajaksi.
Olen vain niin tyytyväinen että tytär on tuota rauhallisempaa sorttia eikä tarvitse viihdykettä edes pitkille automatkoille, ainakaan mitään akuankkaa vahvempaa.
No nyt sitten laskiaispullien kimppuun! Omani syön mantelimassalla.
Hauskaa laskiaistiistaita kaikille!
Tukholmassa kävimme keskustassa ja vanhassa kaupungissa, kuninkaan linnalla oltiin niin aikaisin ettei museot olleet vielä auki, joten se jäi nyt tyttäreltä näkemättä. Tukholmassahan on museot ilmaisia, paitsi juuri nämä kuninkaanlinnan kohteet.
Hassu juttu johon törmäsimme laivalla ravintolassa, ei siis buffetissa, oli perhe joka oli tuonut jälkikasvunsa syömään. Heillä oli ravintolapöydässä sellainen kannettava DVD-soitin päällä koko syömisen ajan. Siis lapsille jotain lastenohjelmaa.
Muistan lapsuudessani ettei äiti antanut kotonakaan lukea akuankkoja ruokapöydässä, saati sitten ulkona syömässä.
Lapsia on niin monenlaisia, joten kaippa nämä lapset juuri tarvitsivat jotain viihdykettä ruokailun ajaksi.
Olen vain niin tyytyväinen että tytär on tuota rauhallisempaa sorttia eikä tarvitse viihdykettä edes pitkille automatkoille, ainakaan mitään akuankkaa vahvempaa.
No nyt sitten laskiaispullien kimppuun! Omani syön mantelimassalla.
Hauskaa laskiaistiistaita kaikille!
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Näppylöitä
Nyt saatiin näppylöitä meillekin eli meidän ipanalla on vesirokko. Olenkin jo odotellut sitä tulevaksi, kun neiti on jo neljä vuotta eikä näppylän näppylää ole näkynyt. Hullulta tuntuu kun 'odottaa/toivoo' jotain tautia.
Rokotus vesirokkoa vastaan on ollut olemassa jo pitkään mutta rokotusohjelmaan sitä ei ole lisätty, vieläkään. En tiedä saako sitä ostaa vapaasti apteekista?
Tauti kestää viikon tai kaksi joten ensiviikon menot on organisoitava sen mukaan.
Käytetään taas kerran mamman hoivaavaa syliä jos sopii mammalle.
Kiitos mammalle tähän astisesta avusta!
Näppylöiden määrään kuulemma vaikuttaa se kuinka paljon hikoilee, yritetään vältää siis kaikenmoista hikeentymistä.
Rokotus vesirokkoa vastaan on ollut olemassa jo pitkään mutta rokotusohjelmaan sitä ei ole lisätty, vieläkään. En tiedä saako sitä ostaa vapaasti apteekista?
Tauti kestää viikon tai kaksi joten ensiviikon menot on organisoitava sen mukaan.
Käytetään taas kerran mamman hoivaavaa syliä jos sopii mammalle.
Kiitos mammalle tähän astisesta avusta!
Näppylöiden määrään kuulemma vaikuttaa se kuinka paljon hikoilee, yritetään vältää siis kaikenmoista hikeentymistä.
maanantai 25. tammikuuta 2010
Pentikkiä netistä, jihuu
Nyt siis saa Pentikin ihania astioita juuri avatusta nettikaupasta
Itselläni on muun muassa tätä mansikkaa. Joo onhan se vanha malli, mutta niin ihana!
perjantai 22. tammikuuta 2010
E..love..na
Elovena saa nyt retropakkauksessa kevään ajan, pitäisiköhän vaihtaa arkiaamuiset minuuttipuurot tähän?
torstai 21. tammikuuta 2010
Laihdutusta
-3kg
Olen nyt kunnostutunut ruokavaliopuolella ja kiloja on lähtenyt näin alkuun jo kolme kiloa!! Minä olen tyytyväinen tähän hyvin lähteneeseen alkuun.
Aikaa on kulunut noin viikko.. En kuitenkaan ole ollut syömättä ja juomatta, vaan katsonut kalorilaskurista mitä mikäkin sisältää, proteiinia ja hiilihydraattia ja rasvaa.
Alkujaan painoa on siis päälle 85 kiloa joka on tässä varresssa (154) huomattava luku.
Olen nyt kunnostutunut ruokavaliopuolella ja kiloja on lähtenyt näin alkuun jo kolme kiloa!! Minä olen tyytyväinen tähän hyvin lähteneeseen alkuun.
Aikaa on kulunut noin viikko.. En kuitenkaan ole ollut syömättä ja juomatta, vaan katsonut kalorilaskurista mitä mikäkin sisältää, proteiinia ja hiilihydraattia ja rasvaa.
Alkujaan painoa on siis päälle 85 kiloa joka on tässä varresssa (154) huomattava luku.
maanantai 18. tammikuuta 2010
No niin, nyt on LAVENTELILULLA avattu. En tiedä vielä mitä tästä muodostuu, katsotaan aikanaan.
Suurimmat kiinnostuksen kohteet ovat tällä hetkellä uusi asunto, sisustus, muoti ja keramiikka sekä kaikenmoinen näpräys yleensä.
Olen yhden äiti ja toisen avovaimo sekä tytär että sisko ynnä ystävä.
Harrastan kermiikkaa, maalausta ja kirjoitan runoja, ainakin kun saan inspiraation.
Lisää aikanaan, tervetuloa!
Suurimmat kiinnostuksen kohteet ovat tällä hetkellä uusi asunto, sisustus, muoti ja keramiikka sekä kaikenmoinen näpräys yleensä.
Olen yhden äiti ja toisen avovaimo sekä tytär että sisko ynnä ystävä.
Harrastan kermiikkaa, maalausta ja kirjoitan runoja, ainakin kun saan inspiraation.
Lisää aikanaan, tervetuloa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Lainaus Hesarista:
"Viestintäpäällikkö Asmo Maanselkä selvensi kristillisdemokraattista ajattelua Keskisuomalaisessa 9. heinäkuuta. Koska Pride-kulkue hänen mielestään "on myös provokaatio perinteisiä arvoja vastaan", kaasuiskun uhrit olivat itse syypäitä siihen, että perinteisten arvojen puolustajat äityivät käyttämään väkivaltaa."Pride-provokaa
Tuosta Asmo Maaselän kommentista on pääteltävissä että enemmistön arvot ovat 'perinteisiä' arvoja. Itse en kuulu marginaaliin johon hän viittaa, mutta vaikka elän 'perinteisessä' parisuhteessa ei se tarkoita että puollan 'perinteisiä' arvoja.
Hurja olettaa että enemmistö kansasta, eli valtakulttuuri, vastustaisi tätä niin sanottua marginaaliryhmää.
Taitavat itse edustaa marginaalia nuo KD:t.