Lauri Järvilehdon kirjoitus ajattelun ammattilainen blogissa innosti minua kirjoittamaan tästä aiheesta, nyt kun siis 60 tuhatta koululaista aloittaa opintiensä.
Koulun tehtävä on antaa perustaidot kuten luku-, kirjoitus- ja laskentataidot jotta mahdollistetaan jatko-oppiminen. Peruskoulu onnistuu tässä mielestäni erittäin hyvin. Lisäksi lapset saavat oppia toimimaan ryhmässä ja oppivat aikatauluja sekä, ikävä kyllä, luokittamista ja arvostelua.
Eräällä Afrikan heimolla on ihana päämäärä heimonsa jäsenille: Jokaisen tulisi löytää sydämen tehtävänsä. Tehdä siis mitä haluaa ja mihin on intohimo. Tehdä sitä mistä pitää ja pitää siitä mitä tekee. Applen Steve Jobs piti tästä aiheesta mahtavan puheen Stanfordin yliopiston valmistuneille 2005. Connecting the dots.
Koskaan ei voi tietää etukäteen mitkä opitut taidot ovat oleellisia. Opiskele siis sitä mitä tahdot opiskella. Sitä mikä kiinnostaa, sitä mihin on sydämen palo. Jos ei tiedä mikä kiinnostaa, kannattaa opiskella kaikkea. Opiskelua voi olla myös 'vuorovaikutustaitojen kehitys' eli suomeksi juttelu. Samalla kun keskustellaan, yleensä vaihdetaan ajatuksia, mikä on mahtavan hedelmällistä toisinaan.
Ei opiskeluun tarvita koulua, voi löytää joku jolla on taito ja oppia häneltä. Oppia voi myös monella tapaa, itse olen kovin käytäntöhenkinen oppija. Tarina kertoo, että aikoinaan kun tarvittiin merenkulkuun kronometriä, siis laitetta jolla voidaan mitata sijainti, Britannian hallitus julisti kilpailun aiheesta ja voittaja oli kelloseppä joka oli nukkunut pienenä kello tyynynsä alla jotta ei myöhästyisi koulusta ja siten oppinut kellon äänestä kellon toiminnan ja lopulta opiskellut kellosepän taidot. Hän oli siis kellon käyntiäänestä opiskellut kellon rakenteen.
Hyvä koulumenestys ei takaa menestystä elämässä. Onni ei tule välttämättä opiskelemalla sitä mitä joku muu tahtoo sinun oppivan. Pitää löytää se oma sydämen tehtävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti