Panokset kohdistuvat nyt väärään päähän lastensuojelussa, kun ennaltaehkäisevä, perhettä tukeva lastensuojelutyö on koko yhteiskunnan, perheen sekä lapsen etu.
Parantamalla perheen kykyä selvitä ongelmista ja vasta viimekädessä turvautumalla huostaanotoon saamme aikaan hyvinvointia ja onnellisuutta.
Moni voi ajatella ettei tämä kosketa minua.
Ei minun perheelläni ole ongelmia.
Ihan ymmärrettävää.
Huostaanotto ei kosketa kuitenkaan vain lasta, hänen perhettään, omaisiaan, sukuaan, ystäviä.
Tuo kokemus tullaan kohtaamaan kaikkien tämän huostaanoton läheisesti kokevien kautta, työpaikoilla, kouluissa, leikkipuistoissa, kirjastoissa, nuorisotiloissa, lenkkipolulla. Tuo kokemus voi aiheuttaa paljon myös ympäristössä ja seurauksia ei voi kuin arvailla.
Itse toivon että tuo kokemus on aina hyvä. En tiedä mitä Teille tuli mieleen kuulessanne sanan huostaanotto.
Niille joille nämä asiat puhutaan numeroina, tässä on hieman niitä: (lähde: sosiaaliportti.fi sivusto)
"Lapsikohtaiset kustannukset/teoreettinen laskelma
vrk e / kk e / vuosi eavohuollon tukitoimet (8 e/vrk) 250 3.000
sijaisperhehoito (50 e/vrk) 1.500 18.000
ammatillinen hoito (200 e/vrk) 6.000 72 000
Sijoitettujen lasten hoitokustannuksista syntyy Suomen kunnille yhden vuoden aikana noin 528 miljoonan euron kustannukset pelkästään lasten hoitovuorokausikustannukset mukaan laskien. Ei siis ole ihan sama minkälaista hoivaa lapsi saa. (Sirkka Rousu: LapsiArvi – arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiin. Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2005- 2008)."
