Tässä taasen törmäsin oletukseen että on itsekästä elää itselleen. Onko todella?
Kenelle se elämä pitäisi oikein elää jos ei itselleen?
Sanotaan että elämme toisiamme varten. Totta toinen puoli. Unohtuu vain sanoa että ensisijaisesti elämme itsellemme. Jeesus sanoo:
"Rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi." Kuinka paljon rakastat itseäsi? Niin.
Kuinka paljon?
Näytetään tekstit, joissa on tunniste filosofia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste filosofia. Näytä kaikki tekstit
maanantai 20. syyskuuta 2010
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Ole paras, mitä tahansa oletkin
Tämä runo ajattelutti ja kosketti jo nuorena:
"Jollet voi olla mänty kukkulan laella, ole pensas laaksossa.
Mutta ole paras pensas puron varrella.
Ole pensas, jos et voi olla puu.
Jollet voi olla aurinko, ole tähti.
Et siis koon avulla voita tai häviä.
Ole paras, mitä tahansa oletkin"
~Tuntematon
Monelle varmasti tulee mieleen, että männyllä kukkulan laella olisi parempi paikka tai olot, kuin pensaalla laaksossa. Oikeasti paikalla, asemalla, roolilla ei ole merkitystä. Kunhan olet paras mikä oletkin.
Minä olen paras itseni, sinä paras sinä.
maanantai 26. heinäkuuta 2010
Kärsivällisyyden voima
Jataka-tarina nimeltä
Kärsivällisyyden voima:
"Elipä kerran syvällä viidakossa mahtava, villi vesipuhveli. Se näytti suurelta ja
pelottavalta, mutta sen sydän oli lempeä ja ystävällinen.
Samassa viidakossa asui pahankurinen ja ilkeä apina. Se kiusasi päivästä toiseen vesipuhvelia lukemattomin tavoin.
Puhveli ei voinut syödä ruohoa, koska apina hypähteli sen jalkojen edessä ja ilkkui: "Yritäpä syödä! Yritäpä nyt syödä!"
Puhveli halusi mennä jokeen kylpemään. Silloin apina hyppäsi sen niskaan, peitti sen silmät käsillään ja räkätti sen korvaan: "Älä kompastu ja putoa!"
Kun puhveli halusi asettua lepäämään nurmikolle, apina hyppeli sen selässä ja uhkasi pistää puhvelia terävällä kepillä, jollei tämä antaisi apinalle ratsastusmatkaa.
Puhveli kesti tyynesti apinan kiusanteon. Se ei koskaan loukannut pikku apinaa tai pelästyttänyt sitä. Puhveli kohteli apinaa ystävänään.
Sitten eräänä päivänä mahtava metsän henki kiinnitti huomion apinan temppuihin ja vihastui: "Oi suuri puhveli, miksi siedät tuota hullua apinaa? Pelkäätkö sitä? Sinä, jota voimakkain leijonakin varoo, ja jonka tielle ei edes norsu asetu. Noilla sarvillasi voisit pilkkoa apinan kappaleiksi."
Puhveli vastasi: " Viha ei koskaan johda onneen. Apina tekee minulle suuren palveluksen antamalla mahdollisuuden harjoitella kärsivällisyyttä. Oppimalla kärsivällisyyttä suojelen sekä itseäni että muita. Tuntuu paremmalta olla kärsivällinen. Se tuntuu hyvältä. Viha vahingoittaa sydäntäni. Kun vältän vihaa, minun ei tarvitse loukata ketään eikä tuntea mielipahaa jälkeenpäin."
Mutta metsän henki ei voinut ymmärtää. "Tuon inhottavan olennon temput vain pahenevat, jollet anna sille kunnon opetusta."
Puhveli sanoi: "On parempi olla kärsivällinen, ystäväni - se voi vaikuttaa häneen, kärsivällisyys. Apinallakin on, kuten jokaisella luodulla, aito sydän".
Ja puhveli jatkoi: "Kärsivällisyyden harjoittamiseen tarvitset jonkin kiusanhengen apua. Et voi harjoitella kärsivällisyyttä kilttien olentojen kanssa. Se, mitä tarvitset kärsivällisyytesi harjoittamiseen, on juuri tällainen apina. Kärsivällisyyden harjoittelu on kovaa työtä, mutta sillä on valtava voima. Opin olemaan kärsivällinen ajattelemalla apinaa, joka joutuu kiusaamisensa tähden varmasti vaikeuksiin. Ennemmin tai myöhemmin se kokeilee temppujaan äkkipikaiseen olentoon, joka joko haavoittaa sitä tai jopa pieksää sen. Apina parka!."
Tämän keskustelun aikana apina oli piiloutunut puun oksastoon ja kuuli joka sanan. Se tuli puhvelin luo. "En tiennytkään, että minulla on näin hyvä ystävä. En uskonut, että minulla on lainkaan ystäviä. Kuinka hyvä ja vakaa olet, kun voit olla ystävällinen minunlaiselleni apinalle. Anna minulle anteeksi, että olen kiusannut sinua ja keksinyt ilkeitä temppuja. Anna minun olla ystäväsi."
Jos pidät kaikkia olentoja ystävinä, eivät temput tai kiusaaminen tee sinulle pahaa, sillä sydämesi on kärsivällisyyden suojelema."
Lähde: netti, Jakata-tarinoita löytyy kirjasta "Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon" (Basam Books, 1998). suomentanut Virpi Hämeen-Anttila
Kärsivällisyyden voima:
"Elipä kerran syvällä viidakossa mahtava, villi vesipuhveli. Se näytti suurelta ja
pelottavalta, mutta sen sydän oli lempeä ja ystävällinen.
Samassa viidakossa asui pahankurinen ja ilkeä apina. Se kiusasi päivästä toiseen vesipuhvelia lukemattomin tavoin.
Puhveli ei voinut syödä ruohoa, koska apina hypähteli sen jalkojen edessä ja ilkkui: "Yritäpä syödä! Yritäpä nyt syödä!"
Puhveli halusi mennä jokeen kylpemään. Silloin apina hyppäsi sen niskaan, peitti sen silmät käsillään ja räkätti sen korvaan: "Älä kompastu ja putoa!"
Kun puhveli halusi asettua lepäämään nurmikolle, apina hyppeli sen selässä ja uhkasi pistää puhvelia terävällä kepillä, jollei tämä antaisi apinalle ratsastusmatkaa.
Puhveli kesti tyynesti apinan kiusanteon. Se ei koskaan loukannut pikku apinaa tai pelästyttänyt sitä. Puhveli kohteli apinaa ystävänään.
Sitten eräänä päivänä mahtava metsän henki kiinnitti huomion apinan temppuihin ja vihastui: "Oi suuri puhveli, miksi siedät tuota hullua apinaa? Pelkäätkö sitä? Sinä, jota voimakkain leijonakin varoo, ja jonka tielle ei edes norsu asetu. Noilla sarvillasi voisit pilkkoa apinan kappaleiksi."
Puhveli vastasi: " Viha ei koskaan johda onneen. Apina tekee minulle suuren palveluksen antamalla mahdollisuuden harjoitella kärsivällisyyttä. Oppimalla kärsivällisyyttä suojelen sekä itseäni että muita. Tuntuu paremmalta olla kärsivällinen. Se tuntuu hyvältä. Viha vahingoittaa sydäntäni. Kun vältän vihaa, minun ei tarvitse loukata ketään eikä tuntea mielipahaa jälkeenpäin."
Mutta metsän henki ei voinut ymmärtää. "Tuon inhottavan olennon temput vain pahenevat, jollet anna sille kunnon opetusta."
Puhveli sanoi: "On parempi olla kärsivällinen, ystäväni - se voi vaikuttaa häneen, kärsivällisyys. Apinallakin on, kuten jokaisella luodulla, aito sydän".
Ja puhveli jatkoi: "Kärsivällisyyden harjoittamiseen tarvitset jonkin kiusanhengen apua. Et voi harjoitella kärsivällisyyttä kilttien olentojen kanssa. Se, mitä tarvitset kärsivällisyytesi harjoittamiseen, on juuri tällainen apina. Kärsivällisyyden harjoittelu on kovaa työtä, mutta sillä on valtava voima. Opin olemaan kärsivällinen ajattelemalla apinaa, joka joutuu kiusaamisensa tähden varmasti vaikeuksiin. Ennemmin tai myöhemmin se kokeilee temppujaan äkkipikaiseen olentoon, joka joko haavoittaa sitä tai jopa pieksää sen. Apina parka!."
Tämän keskustelun aikana apina oli piiloutunut puun oksastoon ja kuuli joka sanan. Se tuli puhvelin luo. "En tiennytkään, että minulla on näin hyvä ystävä. En uskonut, että minulla on lainkaan ystäviä. Kuinka hyvä ja vakaa olet, kun voit olla ystävällinen minunlaiselleni apinalle. Anna minulle anteeksi, että olen kiusannut sinua ja keksinyt ilkeitä temppuja. Anna minun olla ystäväsi."
Jos pidät kaikkia olentoja ystävinä, eivät temput tai kiusaaminen tee sinulle pahaa, sillä sydämesi on kärsivällisyyden suojelema."
Lähde: netti, Jakata-tarinoita löytyy kirjasta "Kun Buddha syntyi hanhen hahmoon" (Basam Books, 1998). suomentanut Virpi Hämeen-Anttila
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)