Jeps, nyt siis on otsikoissa kuinka pandemia sai aikaan paniikin. Ehkä tehtiin turhan suuria toimia. Kuka tietää.
Kuitenkin tässä tulin yhdistelleeksi, kuinka uutistenlukija kertoo kuinka tähän tautiin tulee mahdollisesti kuolemaan miljoonia, mahdollisesti kymmeniä miljoonia ihmisiä. Itseeni ainakin iski paniikki. Tämä siis silloin kun oli lintuinfluenssa. Sarssissa oli sama. Sikaflunssa ei enää aiheuttanut suurempia värinöitä. Otimme kuitenkin koko perhe rokotteet kun ne saatiin. Ja käsidesiä tuli ostettua. Ovat vieläkin tuolla kaapissa. Eli olihan se aikamoista 'paniikkia'.
No joo, asiaan. En jaksa nyt edes kirjoittaa kuka hyötyy jne. Kyllä te tiedätte.
Olimme keväällä Linnanmäellä kun siellä oli se 'joukkotappelu'. Tiedotus ei siis toiminut. Mikä on oikeastaan ihan hyvä. Mitä olisi tapahtunut jos siis 'tilanteesta' olisi 'kunnolla' tiedotettu. Paniikki. Ihmisiä olisi mahdollisesti tallautunut sisäänkäynneillä. Huunous. Hyvä näin.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste terveys. Näytä kaikki tekstit
maanantai 20. syyskuuta 2010
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Vakka ja kansi -pariutuminen
Niin siis se sanonta 'vakka kantensa valitsee'. Aihe on siis pariutuminen ja feminiinisyys ja maskuliinisuus.
Kipinän sain aiheelle kun kuulin radiosta aiheesta.
Testosteroni ja estrogeeni. Sukupuolihormonit.
Voitte varmasti helposti kuvitella kuinka testosteronia uhkuva bodarimies ja hmm.. kovin naisellisilla ulkoisilla piirteillä varstettu uhkea nainen sopivat varmastikin yhteen, ainakin noin niinkuin ulkoisesti tarkasteltuna.
Testosteroni ja estrogeeni eivät kuitenkaan pelkästään määrittele feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta. On myös ominaisuuksia jotka eivät mielestäni määrittäydy noiden sukupuolihormoonien määrällä. Esimerkiksi tuo testosteronia uhkuva bodarimies voi melko hyvinkin rakastaa runoutta. Ja mitäpä, jos vaikka tuo uhkea nainen pitää moottoripyörien rassaamisesta.
No, siis pointti on se, että maskuliinisina ja feminiinisinä pidettyjä piirteitä on monenlaisia ja vakka todellakin valitsee kantensa. Toivottavasti sopivan sellaisen.
Myös mies voi olla niin sanotusti 'painopisteeltään' feminiinisempi, ja nainen 'painotukseltaan' maskuliininen. Tämä selittää hyvinkin mielestäni miesparit ja naisparit. Ja käsittääkseni androgyyni ihminen on saavuttanut jonkinasteisen tasapainon näiden kahden, feminiinisyyden ja maskuliinisuuden, väliltä.
Vanhemmiten naisten estrogeenitaso laskee, ja siis testosteronipitoisuus nousee. Miehillä taas käy toisinpäin. Naiset saattavat vanhemmiten muuttua jopa agressiivisiksi, miehistä voi tulla taas kovin 'pehmoja'. Tässä lohdutus niille joiden miehet 'eivät puhu eivätkä pussaa'. Toivoa siis on.
Kipinän sain aiheelle kun kuulin radiosta aiheesta.
Testosteroni ja estrogeeni. Sukupuolihormonit.
Voitte varmasti helposti kuvitella kuinka testosteronia uhkuva bodarimies ja hmm.. kovin naisellisilla ulkoisilla piirteillä varstettu uhkea nainen sopivat varmastikin yhteen, ainakin noin niinkuin ulkoisesti tarkasteltuna.
Testosteroni ja estrogeeni eivät kuitenkaan pelkästään määrittele feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta. On myös ominaisuuksia jotka eivät mielestäni määrittäydy noiden sukupuolihormoonien määrällä. Esimerkiksi tuo testosteronia uhkuva bodarimies voi melko hyvinkin rakastaa runoutta. Ja mitäpä, jos vaikka tuo uhkea nainen pitää moottoripyörien rassaamisesta.
No, siis pointti on se, että maskuliinisina ja feminiinisinä pidettyjä piirteitä on monenlaisia ja vakka todellakin valitsee kantensa. Toivottavasti sopivan sellaisen.
Myös mies voi olla niin sanotusti 'painopisteeltään' feminiinisempi, ja nainen 'painotukseltaan' maskuliininen. Tämä selittää hyvinkin mielestäni miesparit ja naisparit. Ja käsittääkseni androgyyni ihminen on saavuttanut jonkinasteisen tasapainon näiden kahden, feminiinisyyden ja maskuliinisuuden, väliltä.
Vanhemmiten naisten estrogeenitaso laskee, ja siis testosteronipitoisuus nousee. Miehillä taas käy toisinpäin. Naiset saattavat vanhemmiten muuttua jopa agressiivisiksi, miehistä voi tulla taas kovin 'pehmoja'. Tässä lohdutus niille joiden miehet 'eivät puhu eivätkä pussaa'. Toivoa siis on.
torstai 26. elokuuta 2010
D-vitamiini ja auringonvalo
Tänä kesänä en käyttänyt aurinkovoidetta alkukesän jälkeen.
En ole palanut vaikka olen ollut ulkoilmakonserteissa mahtavassa auringonpaisteessa keskipäivästä iltaan. Olin viikon Italiassa ja en laittanut voidetta, rusketuin, en palanut. Toki suojaan itseni tarvittaessa hatuin ja huivein.
Tässä kesällä silmiini osui tutkimus jonka mukaan jokin aine aurinkovoiteessa aiheutti ihosyöpää.
Olen kiitollinen ettei lapsuudessani 70-luvulla käytetty aurinkovoiteita. Varsinkin herkälle palaneelle iholle ei mielestäni kemikaaleja kannattaisi laittaa. Natural news-sivuilla on hyvä video aiheesta.
On hyvä olla tietoinen minkä määrän auringonvaloa iho kestää. Itselläni alkukesästä iho ei kestä olla pitkään auringossa, loppukesästä voin oleskella jo pidempään ilman suojaa.
Ihanaa kun voi nautiskella auringosta ja saada D-vitamiinia talveksi varastoon.
En ole palanut vaikka olen ollut ulkoilmakonserteissa mahtavassa auringonpaisteessa keskipäivästä iltaan. Olin viikon Italiassa ja en laittanut voidetta, rusketuin, en palanut. Toki suojaan itseni tarvittaessa hatuin ja huivein.
Tässä kesällä silmiini osui tutkimus jonka mukaan jokin aine aurinkovoiteessa aiheutti ihosyöpää.
Olen kiitollinen ettei lapsuudessani 70-luvulla käytetty aurinkovoiteita. Varsinkin herkälle palaneelle iholle ei mielestäni kemikaaleja kannattaisi laittaa. Natural news-sivuilla on hyvä video aiheesta.
On hyvä olla tietoinen minkä määrän auringonvaloa iho kestää. Itselläni alkukesästä iho ei kestä olla pitkään auringossa, loppukesästä voin oleskella jo pidempään ilman suojaa.
Ihanaa kun voi nautiskella auringosta ja saada D-vitamiinia talveksi varastoon.
keskiviikko 25. elokuuta 2010
Rokotuksia ja neuvolaa
Kannanpa korteni kekoon tässäkin asiassa. Leila lepotuolissaan oli käynyt neuvolassa poikansa kanssa, ja sain aiheeseen liittyviä ajatuksia minäkin. Ja nyt kun on tämä sikainfluenssarokotus-narkolepsiapaniikki päällä.
Joo, siis aiheeseen. Tuo neuvolajärjestelmämme on luotu sodan jälkeisinä aikoina ja no, kuinka tämän nyt kauniisti ilmaisisi, on nähnyt parhaaksi jäädäkin sinne.
Itse en ole kokenut neuvolajärjestelmäämme perhettä tukevaksi, en edes raskausaikana. Stressiä tuli jos eivät hemoglobiiniarvot ole tarpeeksi ylhäällä. Huh. Ihan hyvä että arvoja seurataan, mutta olisi mahtavaa jos meillä olisi valinnan varaa siinä miten asiat toteutetaan.
Neuvolassakäynnit ovat pakkopullaa ensihuuman haihduttua. Olen kuullut, että perheet joilla on oikeasti ongelmia, esimerkiksi ruoka-aineallergioita, eivät saa apua neuvolasta, vaan heidän ongelmiaan jopa vähätellään. Saati sitten jos et halua rokotuttaa lastasi kuten Leila, niin johan on meno. Puuttuu vielä vain sosiaaliviranomainen joka huostaanottaisi lapsesi jos et rokotuta lastasi, tai vielä 'pahempaa': Käytä häntä lainkaan neuvolassa! Sellaiseen ratkaisuun on päätynyt esimerkiksi keramiikkaopettajani.
Itselläni on viittävuotta lähestyvä tytär, ja mietin jo nyt tuota seuraavaa käyntiä. Pitää osata R-äänne viimeistään viisivuotiaana, muuten joutuu/pääsee käymään terapiassa. Pitää 4-vuotiaana osata leikata ympyrä. Huhhuh. Lapset eivät saa kehittyä omaa tahtiaan, vanhemien havaintoja ei huomioida tai kuunnella/uskota. Esimerkiksi kun lapseni ei suostunut puhumaan ulkomaalaissyntyiselle mieslääkärille kolmivuotisneuvolassa sen viiden minuutin aikana kun häntä näimme, hän käski meitä tulemaan kahden kuukauden päästä uudelleen. Ei vaikka lapsi pulputti neuvolan aulassa leluille ja minulle minkä ehti, kun huoneesta päästiin. Koputin lääkärin ovelle, mutta ei. Uudestaan olisi tultava. No, eipä tullut mentyä. Neljävuotisneuvola meni taasen ihan hienosti, johtui kylläkin siitä että oma ihana neuvolatätimme oli paikalla.
Olisi aika perustaa yksityinen, pehmeiden arvojen luotsaama, perhetukipiiri, jossa terveydenhoitaja/lääkäri tekisi kotikäyntejä ja toimittaisi ehkä tarvittavat näytteet laboratorioon. Opastaisi ja neuvoisi jos tarvetta tulee. Haaveillahan kannattaa aina. :)
Joo, siis aiheeseen. Tuo neuvolajärjestelmämme on luotu sodan jälkeisinä aikoina ja no, kuinka tämän nyt kauniisti ilmaisisi, on nähnyt parhaaksi jäädäkin sinne.
Itse en ole kokenut neuvolajärjestelmäämme perhettä tukevaksi, en edes raskausaikana. Stressiä tuli jos eivät hemoglobiiniarvot ole tarpeeksi ylhäällä. Huh. Ihan hyvä että arvoja seurataan, mutta olisi mahtavaa jos meillä olisi valinnan varaa siinä miten asiat toteutetaan.
Neuvolassakäynnit ovat pakkopullaa ensihuuman haihduttua. Olen kuullut, että perheet joilla on oikeasti ongelmia, esimerkiksi ruoka-aineallergioita, eivät saa apua neuvolasta, vaan heidän ongelmiaan jopa vähätellään. Saati sitten jos et halua rokotuttaa lastasi kuten Leila, niin johan on meno. Puuttuu vielä vain sosiaaliviranomainen joka huostaanottaisi lapsesi jos et rokotuta lastasi, tai vielä 'pahempaa': Käytä häntä lainkaan neuvolassa! Sellaiseen ratkaisuun on päätynyt esimerkiksi keramiikkaopettajani.
Itselläni on viittävuotta lähestyvä tytär, ja mietin jo nyt tuota seuraavaa käyntiä. Pitää osata R-äänne viimeistään viisivuotiaana, muuten joutuu/pääsee käymään terapiassa. Pitää 4-vuotiaana osata leikata ympyrä. Huhhuh. Lapset eivät saa kehittyä omaa tahtiaan, vanhemien havaintoja ei huomioida tai kuunnella/uskota. Esimerkiksi kun lapseni ei suostunut puhumaan ulkomaalaissyntyiselle mieslääkärille kolmivuotisneuvolassa sen viiden minuutin aikana kun häntä näimme, hän käski meitä tulemaan kahden kuukauden päästä uudelleen. Ei vaikka lapsi pulputti neuvolan aulassa leluille ja minulle minkä ehti, kun huoneesta päästiin. Koputin lääkärin ovelle, mutta ei. Uudestaan olisi tultava. No, eipä tullut mentyä. Neljävuotisneuvola meni taasen ihan hienosti, johtui kylläkin siitä että oma ihana neuvolatätimme oli paikalla.
Olisi aika perustaa yksityinen, pehmeiden arvojen luotsaama, perhetukipiiri, jossa terveydenhoitaja/lääkäri tekisi kotikäyntejä ja toimittaisi ehkä tarvittavat näytteet laboratorioon. Opastaisi ja neuvoisi jos tarvetta tulee. Haaveillahan kannattaa aina. :)
lauantai 21. elokuuta 2010
Serotoniinia ja hyviä tekoja
En voinut olla tarttumatta aiheeseen, Itkupilli kirjoitti blogissaan Wayne Dyerin luennosta jolla kerrottiin tutkimuksesta jonka mukaan serotoniini sekä immuunisuoja-arvot kohoavat kun tehdään hyvä teko. Arvot kohoavat sekä tekijällä, kohteella että ihmisellä joka seuraa tuota tekoa.
Tämä on mahtavaa! Jo pelkkä hymyily toiselle on hyvä teko! Ihanaa!
Tämä on mahtavaa! Jo pelkkä hymyily toiselle on hyvä teko! Ihanaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)